Tehdään hyvää

Junnuille perhoja

Pietari toisiaan kirjoitti blogiinsa tyhjentäneen rasioitaan ja lahjoittavan perhot jollekkin alle 18vuotiaalle juoniorille hyvien perustelujen pohjalta, miksi juuri hän ansaitsisi kyseiset perhot.

Postia tuli sen verran reilusti, että Pietu laittoi meidän seurassa oleville viestiä kyseisestä asiasta ja kysyi olisiko joillakin perhoja joista voisi luopua. Kaikkihan ottivat rasiat esiin ja laittoin syksyisen siivouksen käyntiin.

Kaikenkaikkiaan perhoja saimme kasaan reilut 1400kpl. Jokainen junnu joka lähetti hyvät perustelut saa n.90 perhoa. 

Perustelut löytyvät kokonaisuudessaan täältä jolla perhoja pystyi itselleen saamaan.

Fly Fishing Club Jyväskylä teki hienon eleen ja perhot tulevat varmasti kovaan ja parempaan käyttöön kuin vain meillä, joilla ne on ollut rasian täytteenä jostain kumman syystä. Vaikkakin kaikki perhot olivat siis ihan perus kalastus perhoja, joilla osalla oli kalastettukkin ja osalla ei, osa tehty hätäpäissään "väärään" koukkuun ym. Sekä eihän sitä kahta kesää voi samoilla perhoilla kalastella, saati kisailla.. 

Tälläistä voisi myös muutkin seurat miettiä, eikä välttämättä seurat vaan ihan yksittäisetkin perhokalastajat joilla varmasti on paljolti ylimääräisiä perhoja kaapit ja rasiat täynnä. Moni junnu joka on innostunut perhokalastuksesta, jonka vanhemmat eivät kalasta. On niiden vaikea selittää kyseistä lajia ja saada vanhempien tukea asiaan, se ilmeni perusteluista. Toki perhot maksavat 2€-5€ kpl ja jos viikkoraha on esim sen 5-10€ niin ei niillä kuuhun mennä. Tämän jälkeen tulee pelko perhojen menettämisestä puihin, puskiin, pohjiin ja muihin ja ei pääse täysillä harrastamaan kun ei vain ole niitä perhoja ym ja vanhemmilta ei liikene jokareissun jälkeen rahaa uusiin perhoihin.

Joten haastankin kaikki jotka lukevat näitä blogeja, sekä heidän seurat ja kaverit tekemään talvisiivouksen ja laittavan perhot jakoon. Jos ei muuten niin tehkää vaikka paikkakuntanne kalastusliikkeen kanssa jokin tempaus tai tapahtuma jolla tavoitatte nuoria.

Joukkue ääsämmät 2014

Jussin joukkue

Joukkuekisat olivat ensinmäiset laatuaan itselleni. Viimevuonna peruutin mahdollisen paikkani sillä kyseessä oli kohde jota en voi kertakaikkiaan sietää tai suositella kenellekkään. Tänänkin vuonna annoin toisaalta paikkani kakkosjoukkueesta, mutta erinäisten tapahtumien seurauksena lupauduin kuitenkin lähtemään kisoihin ja nimenomaan kolmosjoukkueeseen. Sillä olihan siinä joukkueessa Jussi ja Jugipoika. Juurikin ne herrat joiden kanssa kaikki alkoi tai pikemminkin se kalastamaan opetteleminen ja ei sen puoleen, luotto jätkiin oli kova. Kutina oli sellaane jotta mitalli tuloo jos vain pystytään pitämään oma pakka kasassa ja rennonrempseä meno ja mekkala.

Meidän porukka nosti muistaakseni lapun B ryhmään joka aloitti kalastuksen lauantaina Ahvenlammelta. Minä ja Jussi veneeseen ja Jugi kellurenkaaseen, sillä Jugi taisi olla ainut meidän joukkueesta jolla oli edes jonkinsortin kokemus renkaasta, tosin yhtä ymmällään sitä aamulla pumpattiin kasaan ja mietittiin mikä tulee mitenkinpäin. Eli toisinaan homma oli ihan hallinnassa. Jonkunsortin sotasuunnitelmaa siinä koitettiin tehdä, päätettiin että jokainen heittää sillä siimalla minkä parhaaksi näkee ja thäts it.

Jakso 1: Ahvenlampi

Itse sain venepariksi Kinnusen Santerin ja Jussi taaseen Markus "magezu" Tuloiselan. Homma lähti sillä liikkeelle notta lupa soutamiseen annettiin ja aloitin soutamisen. Hetki siinä sivakoitiin kunnes Santtu sanoi että ihankuin veneestä olis tippunu jotain....... TAKAS TAKAS TAKAS, saatana sun vapa uppoo!!!!! Minä lähdin peruuttamaan niin nopiaan kun pystyin, mutta vapa ihan kuin vittuillessaan kellu siihen asti kunnes päästiin jo nappaamis etäisyydelle, sen jälkeen ihan kuin järvi olisi imaissut sen veden alle... Luulisi että tilanne olisi vituttanut ja niin varmaan monia oliskin, mutta ei kyllä saatu aikaiseksi kuin naurua ja tilanteen soutaa takaisin rantaan ja hakemaan autosta uutta kelaa... Varavapa oli mukana, mutta kelat autossa. Niin ainakin luulin, hetken koluttua auton konttia tajusin että sinnehän ne saatana jäi mökille... Ei muutaku lompsis takaisin rantaan ja Santtukin huomasi luultavasti kävelystäni jotain ja huusi että minkä siiman haluat? FastInter kiitos ja Santtu ystävällisesti kaivoi laukustaan kelan jossa fästi kiinni... Takas veneeseen ja kalapaikalle. Vihellys tuli ja sai aloittaa, Santtu alkoikin heittämään ja itse aloin kietomaan perukkeeseen liitsejä kiinni.

Jakso kuluikin meiltä suht samaa tahtia, molemmilla taisi mennä 2kertaa piuhat poikki, ja usemapi karkuutus. Loppujenlopuksi saatiin kuitenkin kalakin veneeseen Santun toimesta ja tämä se vasta kruunasi onnistuneen jaksomme, sillä kalalta roikkui suolet ulkona ja silti liitsi maistui. Saatiin siis eka kala veneeseen asti ja johan oli näky! Tämän jälkeen Santtu sai vielä toisen ja itse sain kovalla loppukirillä 3killeä veneeseen. Jussi oli myös vedossa ja sai muistaakseni myös 3kalaa ylös, ainkin 2. se on varma. Jugilla taas ei ollut tapahtumia ja mies jäi vielä ilman avauskalaa.

Kuitenkin hyvä veto meidän joukkueelta sillä monet jäivät ilman kalaakin tai saivat vain yksittäiset kalat.

5 tai 6 kalaa ja jaksovoitto.

Jakso 2: Ahvenlampi

Suunnitelmaan ei tarvinnut tehdä muutosta siimojen tai muidenkaan suhteen sillä vaihtoehtoja kuin ei ollut. Jakso sujui tasaisesti ja kaikkiaan neljästä tapahtumasta sain veneeseen asti 3kalaa. Myös Jussi sai yhden, sekä Jugi avasi tilin ja otti yhden kalan. Koko joukkue siis veti kalaa, huikee juttu!!

5kalaa ja jaksosijoitus 2

Jakso 3: Risulampi

Oli vuorossa bänkkijärvi ja lounaan jälkeen suuntasimme rantaan kasaamaan settejä. Tässä vaiheessa hieman nauratti kun jokainen kasasi yhden setin, ei varasettejä ollenkaan. Ykkösjoukkueemme Jyrkilläkin oli jo pelkästään enemmän vapoja mukana kuin meidän koko joukkueella mikä herätti lievää hilpeyttä kanssakilpailijoissa. En ihan tarkalleen muista kuinka tämä jakso meni, mutta uskaltaisin väittä että Jussi, sekä Jussipekka saivat kalan täältä ja itse jäin ilman vaikka pari tapahtumaa olikin. 

2kalaa ja jaksovoitto

Jakso 4: Risulampi

Jussi jatkoi uskomatonta suoritustaan ja nappasi taas mittaukseen yhden kalan, hetki tämän jälkeen karkuutin itse yhden jo ns. "varman" kalan. Siima takertui rannalla törröttäneeseen oksaan ja kala irtosi. Muistaakseni tämä oli meidän ainut kala tältä jaksolta.

1kala ja jaksosijoitus 2

Ensinmäinen päivä meni siis meidän joukkueelta erittäinkin hyvin, blänkit vältettiin jokaiselta jaksolta ja 6pisteen turvin olimme puhtaassa johdossa, muistaakseni toisena ollella oli ekanpäivän jälkeen 14pistettä. Joten hyvillä mielin ja jostainkumman syystä kävimme vielä suhteellisen aikaisin nukkumaan. Oluttakaan kun ei ollut....

Toinen päivä:

Jakso 5: Risulampi

BLÄNKIT!!!! itsellä ja Jugilla yhdet tapahtumat, hennot vedot. Ei mitäääääään muuuta!!

0kalaa ja jaksopisteet 8

Jakso 6: JUSSIIIIII!!!!!!! kultaisilla käsillä mies pysty nöyryyttämään meille yhden kalan tältä jaksolta meidän onneksemme se oli tulleista kaloista suurin ja tällähän otettiin taas jaksovoitto! bäk in game!! Itsellä yksi hutitälli pinnalla lilluneeseen boobiin, hetkeä myöhemmin sama kävi Jyrkille viereisellä biitillä, tosin hetkeä myöhemmin se sai sen vielä haaviin asti.

1kala ja jaksovoitto

Jakso 7: Ahvenlampi

Tällä kertaa oli kelatkin mukana ja ruokatunnilla sattui vielä tapahtuma jota en olisi ihan heti uskonut. Makoilin siinä maassa ja minulta tultiin kysymään että olisko jotain hukassa? Sanoin että ei tavallaan. Tiedän kyllä missä se vapa on, mutta sinne on vain kovin vaikea mennä hakemaan.. Kaveri tempas takakontin auki ja sanoi saaneensa ekalla heitolla sukan ja toisella mun vavan... Luulisi suuremmalla todennäköisyydellä saavan edes kalan kuin tuollaiset saaliit... No kuitenkin, oli aika mennä ongelle taas. Vaihdoin itselle Sweeppi siiman ja sanotaanko että omalta osaltani kyllä virhe, kyseistä siimaa kun en ollut aikaisemmin heittänyt, oli tartuttamisen kanssa todella suuria ongelmia. Sain muutaman tärpin ja ne eivät vain jostain syystä jäänyt kiinni, ei niin ei.. Vitutti ja turhautti kyllä suuresti. Jussi ja Jugi näytti mallia ja otti molemmat yhdet kalat.

2kalaa ja jaksosijoitus 2

Jakso 8: Ahvenlampi

Itsellä samaa paskaa, kun ei tartu niin ei tartu. Aivan lopussa vaihdoin vielä fästin kiinni ja sain katkotettua 2:t tapsit. 0,18 ei kestänyt sivutapsissa Ahvenlammen turbolohille. Tällistä poikki... Asiaa kuitenkin helpotti Metso Petteri joka manasti yhtä tavalla minun suoritusta kun minä itsekkin. Tosin oli sillä jaksolla hauskaakin kun Petellä meni varmaan jokin "ötökkä" kurkkuun kun puolessavälissä jaksoa kurkkua kutitti niin notta meinasi oksennusrefleksi tehdä tepposet... Luojalle kiitos "ötökkä" kuitenkin irtosi ennen kun yrjö lenti. Jossain vaiheessa Jussi souti ohi ja näytti sormella että yksi tullut ja heilutti nyrkkiä.. Onse kova, onse niin saatanan kovassa vedossa!! Soudettiin UkkoMetson kanssa lähemmäs lähtörantaa ja kuulin kun Jugilla suu käy ja naurua kuuluu, tätä ei kuulunut eilen joten tiesin herran saaneen vähintäänkin yhden kalan. Rantaanpäästyä jakson loputtua Jugi ilmoitti että 3kalaa tuli ylös ja yksi karkas... Aivan helvetin loistavaa!!!!

4kalaa ja jaksovoitto.

Joukkuekisat menivät odotettua paremmin, mutta niinkuin aina niin parannettavaa jäi. Yksi blänkki koko joukkueelta varmasti jää mieleen, sekä omalla kohdalla tuo vavan pudotus sekä tartuttaminen. En tiedä missä oli vika, joka jaksolla tapahtumia kuitenkin oli, mutta ei niin ei. Joukkueen osalta kalat jota sain, tuli kuitenkin tärkeeseen paikkaan, kuten myös jokaisen kalat. Jussille kuitenkin kuuluu meidän joukkueen osalta ehdottomasti suurin kunnia! 8 jaksoa josta mies veti vaatimattomasti 7jaksolta kalaa. Toki parannettavaa jäi Jussillakin, karkuutuksia tuli ja myöskin mahdollisuus oli 8:lta jaksolta saada ja miehen tuntien se ei riitä, jos mahdollisuus on parempaankin suoritukseen. Jugilta kanssa tuli kalat aivan loistavaan saumaan ja viimeisen jakson 3kalaa oli aivan huikea suoritus.

Vaikka en järvikalastuksesta tykkää, oli joukkue kisat positiivinen kokemus. Järjestelyt olivat hoidettu erittäin hyvin ja homma toimi läpi viikonlopun. Kiitokset kaikille mukana olleille ja erityiskiitos Kuneliuksen herralle vavan onkimisesta.

Tänävuonna kun omat finaalit eivät olleen mitenkään kovin onnistuneet, niin joukkuekisoista tullut kulta kruunasi tämänvuoden. 

1. FFCJKL 3 ( Jussi, JussiPekka, Atte) 18pts

2. FFCJKL 2 ( Rysä, Juho, Aapo ) 25pts

3. KSPK 1, 35pts

4. FFCJKL 1 ( Tuomas, Pietu, Jyrki ) 35pts

5. Pirkanmaan Perhokalastajat 2, 35pts

FFCJKL:n kolmoisvoittokin oli todella lähellä, sillä neljänneksi sijoittunut ykkösjoukkue tuli tasapisteille Kspk:n kanssa...

Ei muutakun eteenpäin ja tässä tulee vielä tänävuonnakin teksiä jonkunverran. Kiirusta on piisannut ja kirjoitukset venyneet, mutta parempi näin kun se että tylsissään kirjoittelisi paskaa tekstiä.

Sm-Finaali 2014, Konnevesi / Valkeisjärvi

Finaali

Tämänvuoden finaalit olivatkin seuramme järjestämät yhdessä Haapamäen Kalatirrien kanssa. Kohteena olivat Konneveden koskireitti, sekä Keruruun Valkeisjärvi.

Itse nostin lapun B-ryhmään joka tiesi aloitusta järveltä. Järvellä oli tarkootus kalastaa kaksi 3h jaksoa veneestä. Finaalit alkoivat oikeastaan aika samaan tapaan kuin viimevuonna. Aikataulut ja kaikki oli aika utopiaa vaikka järjestäjänä olinkin, keskityin lähinnä muihin hommiin. Kuitenkin venekaveriksi tuli viimevuoden tapaan Huhtaniskan Jani, joten tietoa ja taitoa olisi tiedossa taas veneen toisessapäässä ja tuuria toisessa. 

Jakso 1.

Aamulla bussikuljetus lähti kohti Valkeisjärveä ja matka taittui aikalailla silmiä lepuutellen. Rantaan päästyä alkoikin vehkeiden kasaus ja taaseen kävi sama moka kuin viimevuonna, tarkoitus oli lähteä liikenteeseen SlowInterillä, niin siinä unessa tempaisin fästin vapaan kiinni. Perukkeen tehtyä en sitten jaksanut enään ruveta vaihtelemaan vaan riensin aamukahvin jälkeiselle istunnolle. Jaksosta ei paljoa kerrottavaa ole, sillä ekoilla heitoilla yksi tälli ja yhdet tapsit poikki. Jani sai yhden kalan ja karkuutti toisen. 2,40min tyhjää heiteltyä siinä sitten takaheitossa siimat osu toisiinsa ja omani jäi myttyyn muutaman metrin päähän veneestä, Janilla meni muutaman metrin kauemmas. Kille ampaisi pohjasta ja kävi hakemassa lilluneen liitsin suht pinnasta, haaviin ja peli auki. Tämän jälkeen sain hennon, mutta raskaan tärpin ja mittaukseen 48cm siika. Oli muuten eka siika mitä oon eläissäni saanut järveltä. Tästä vielä yksi kille tauluun ja yksi karkuutus.

3kalaa ja jaksosijoitus 6.

Jakso 2.

2kalaa karkuun ja puolivapaa järvenpohjaan, ei lisättävää....

Blänkit ja 20pongoa

Jakso 3.

Biitti nro13, Kellankoski. Tästä povattiin ennen kisaa kovaa biittiä.... Toisin kävi. 1kala, 3karkuun ja 2biitin ylhäältä alas uimareissua, hyvä aamunavaus.

1kala, jaksosijoitus 17.

Jakso 4. 

Biitti nro 19, Kellankoski. Kovavirtainen ja haastava ongittava. Kahlaaminen oli haastavaa kovan virran puolesta, mutta märät kalsarit takasivat välinpitämättömän kahlauksen. Tästä sain 4taimenta ja yhden harjuksen, karkuutin 2. Kuitenkin se mistä olin tyytyväinen, sain yhden enemmän kuin edelläkalastanut seuramme Tuomas. Tällä jaksolla oli myös hienoa katsoa kuinka meidän Tuomas edellisellä jaksolla meni kovassa virrassa kainaloita myöten ilman ongelmia ja nyt mies veti emälipat polviveteen ja sen jälkeen ui vielä parikin kertaa vaikka virranmyötä kahlaamisen olisi pitänyt olla helpompaa.

5kalaa, jaksosijoitus 8.

Jakso 5.

Biitti 4, Siikakoski. Tästä olikin noussut kalaa mukavasti koko kisan. Tästä sain tauluun 6kalaa ja samalla otin voiton Kuneliuksesta joka kalasti yläpuoleisen niskabiitin. Löimme meinaan vetoa ja panoksena oli olut, tietenkin.. Suolahden ja Jyväskylän välissä, ei kuitenkaan kummassakaan "kaupungissa" vaan välimaastossa, valitsemassaa ravitsemusliikkeessä ja valitsemansa olut. Joten jokin kaunispäivä se ajattaa Tikkakoskelle mukin äärelle..

6kalaa, jaksosijoitus 4.

Jakso 6. 

Biitti 9, Karinkoski. Tämä olikin ainut biitti missä olin käynyt harjoittelemassa ja pinturilla olisi käyttöä. Kalastelin koko jakson pinturilla, vaikka ainuttakaan kalaa en reenatessa pinturilla saanut. Nyt tosin sain 6kalaa pinturilla ja muutamia ohilyöntejäkin tuli. Niskan imusta sain tosin yhden ahvenen nousemaan pinturiin ja se oli elämäni ensinmäinen ahven pinturilla. Harmikseen ei ollut kisakalana. 

6kalaa, jaksosijoitus 5.

Loppusijoitus 21.

Omat finaalini kurahti toiseen järvijaksoon ja biitti nro 13. Mutta jokaiselle oli tiedossa huono biitti ja samalla viivallahan me keikki ollaan. Uitua tuli ja kalaakin tuli, joten ei nyt ihan tyytymätönkään voi olla.

Kuvia finaaleista näet täältä, sekä videokooste finaaleista on työstössä. Virallinen traileri on täällä.

Erityisesti haluan kiittää kaikkia mukana olleita valvojia, toimitsijoita, sekä keittiön hengetär Paulaa. Ilman teitä ei olisi ollut tämä mahdollista ja ilman meitä olisitte olleet jossain paremmassa paikassa sen viikonlopun ja taaseen ilman Paulaa olisitte olleet aamuisin ja iltaisin nälässä. Iso KIITOS KAIKILLE, paitsi niille 20 minua edellä olleelle...

Haluan myös kiittää koko seuramme puolesta, sekä kilpailijoiden puolesta:

Ruoto Oy

Haglöfs

Ukon-Ilma Oy

Tikkakosken Konepaja Oy

Jyväskylän Autopuhdistus

MadCroc

Kiitokset teille huippu palkinnoista ym tuesta.

Writed By: Atte Valkama

EFFC2014, Jämtland, Sweden

Game Days

Avajaiset oli pidetty, sekä viralliset harjoitukset heitetty. Toinen näistä meni joella ja toinen järvillä. Järvistä Tämä Ösjön niminen osoittautui todelliseksi kuoleman järveksi ja kilpailijatkin nimesivät tämän kisan jälkeen seuraavasti "lake of death", sitä se todella oli. Toisaalta paikalliset mitä siinä ennen jakson alkua pyöri, sanoivat heidän nimenneen kyseisen järven Dödjön:ksi eli samoilla kaavoilla oltiin.

Omat kisani arvatenkin alkoi juuri kyseiseltä järveltä, mikä oli toisaalta hyvä nilkaani ajatellen. Se kun huusi vieläkin aikalailla hoosiannaa ja vähänkin kävelyä niin turvoitus ja kipu oli aikalailla suuri. Joten järvillä aloittaminen sopi itselle hyvin, sillä ekana päivänä oli vain yksi jakso järvellä ja seuraavana päivänä järvi ja joki. Viimeiselle päivälle jäi siis kaksi jokisettiä jolloinka nilkalla ei niin väliä enään ollut, vaan täysillä pääsisi menemään. 

Jakso 1, Lake of death, dödjön...

Ei vetoakaan...

Tosin täältä tuli koko kisan aikana muistaakseni 8kalaa. Tässä kun otetaan sellainen pieni fakta, joka on hieman jopa pelottavaa. Kaikki kalat nousivat veneeseen nro3. Toki eri maille ja eri kilpailijoille, että ei vain yhdelle taisteluparille.. Oliko pohjassa siis tahnaa vai mitä? 

Jakso 2. Örävatnet

Omalla kapuvuorolla löydettiin parikin hyvää spottia, toisesta tuli enemmän alta 20cm ahventa ja jokunen oli jopa ylikin, Kalaa oli paljon, mutta alamittaista liikaa joten päätin soudattaa paikkaa josta oli joukkuepalaverissä puhetta. Täältä ei tullut vetoakaan ja puolituntia meni jokseenkin hukkaan. Soudatin vastarannalle ja löytyi spotti josta n. 15min aikana sain itse 7 mittakalaa ja epsanjooni joka oli venekaverina sai tästä 5mittakalaa.. Kapteenivuoro kuitenkin vaihtui ja tämä ehkä typerin espanialainen jota olen tavannut, soudatti meidät taas toiselle puolelle jossa vedettiin sitten 1,5h tyhjää. Tämä ei käynyt meikäläisen järkeen ollenkaan ja annoin asiasta kohtuullista palautetta koko paluusoudun venerantaan, tosin ei se englantia ymmärtänyt ja hymyili vaan kovasti takaisin. Sanotaanko että meidän poistuttua hotspotilta tuli tähän italialainen ja tsekki, joilla ei ollut vielä kalankalaa, sai tsekki 9 ja italjaano 6. Joten teki mieli kyllä lyödä espanjaalia 15krt... Mies tuli päättäjäisissä pahoittelemaan ja pyysi anteeksi idioottimaista vetoaan, ei auttanut. Olisimme siis voineet saada jakso 1 ja 2 täältä jos olisimme jääneet....

Jaksosijoitus 6.

Jakso 3. Midle Åmmerran

Mänätseri Maria oli mukana täällä, sillä ei ollut varmuutta mahtuuko hän Öravatnetilta hotellille menevien bussiin. Otettiin siis varmanpäälle. Biitti oli suht vaikea, todella matalaa ja heikkoa virtaa, 2syvää uomaa joita oli varmasti piiskattu jo ihan tarpeeksi. Jakson alussa heti parin askeleen jälkeen löysin syvän uoman rajan, tosin uimalla. Yhtään kalaa en löytänyt syvästä uomasta koko jakson aikana, joten keskityin matalaan virtaan ja hieman erikoisimpiin kohtiin mistä luultavasti enemmänkin on vain kahlailtu. Näistä löysin kaikkiaan 17kalaa ja vain pari pääsi karkuun. Hankala biitti, sillä harjukset eivät olleet yhdessä kasassa vaan aivan siellä täällä. Joten mitään röytöjuhlaa ei ollut. 

Jakso kuitenkin hyvin plakkariin ja sijoitus taisi olla jakso 3. 

Jakso 4. Lower Åmmerran

Aamujakso ja sanotaanko että tällä biitillä ei ollu jokikalastuksen kanssa mitään tekemistä, tai ehkä jokikalastuksen sillä koskikalastuksesta se oli kaukana. Biitti oli n.100m pitkä, 10-30m leveä, 4-6m syvä suvanto..... Vittu että sitten vitutti rantaanpäästyä. Teki mieli kaivaa paluumatkaa varten varatut 15olutta ja juoda se 3h jakso niitä ja odotella hyvin epätodennäköistä pintakäyntiä. Pakko se oli kuitenkin tsempata ja kalastaa.. Parin heiton jälkeen sain yhden harjuksen. Tämän jälkeen pitelikin tovin hiljaista ja kauheasti kerrottavaa tästä biitistä ei ole. Vissiin eka oli saanut jonkun kalan, 2blänkkiä ja minä. Odotukset ei siis kovinkaan korkealla. Sain kuitenkin sitkeä yrittämisen jälkeen mittaukseen yhteensä 4harria joista kaikki mitallisia. Uskokaa tai älkää niin pinturilla tuli kaikki ja syvimmän kohdan päältä, viimeiset 2m noususta näki kuinka se syvyyksistä tulee kohti perhoa. Head and tail ja rauhassa takaisin pohjaa kohti. Maltti oli valttia vastaiskun kanssa.. Myönnän että hieman siinä hiki nousi pintaan jokaisen kalan kanssa että vedänkö suusta vai jääkö viikseen kiinni. Kaikki 4tapahtumaa siis haaviin asti ja mittaukseen.

Jaksosijoitus muistaakseni kuitenkin 9.

Jakso 5. Upper Åmmeran

Tämä oli viimeinen jakso mahdollisuus pronssiin oli vielä olemassa kaikkien onnistuessa. Jakso alkoi heti pinturilla muutaman kohdistetun kalan heittämisellä. Eivät kuitenkaan nousseet, joten siirryin pikaisesti nymfaamaan alemmaksi kovaa virtaa. Täältä ensinmäiset 6kalaa saatua, joista vain 3 oli harmikseen mitallisia, siirryin takaisin ylös koittamaan havaittuja kaloja, 3heittoa ja 3harria mittaukseen. Tämän jälkeen pinturiin ei noussut ylhäällä enään mitään joten menin saman setin kanssa alas. Sain kovasta virrasta pinturia viistättämällä 4taimenta joista 2oli mitallisia. Sen jälkeen pinturit lakkasi toimimasta ja oli vuoro taas uida ja nymfata, välillä jopa valvoja huuti että "tule pois, tule nyt jumalauta pois ennenkuin hukut" Jatkoin kuitenkin sitkeästi uimakahlausta ja se tuotti mittaukseen vielä viimeisen 6min aikana 2 parempaa harria mittaukseen. Tässä kuitenkin katkotin 3krt piuhat, tuntui vaan helvetin kova tälli, pari pumppausta ja siimat silmille..?

Jaksosijoitus 4.

Kisat olivat siis ensinmäiset kansainväliset kisani ja loppusijoitus 22. Moni sanoi että kisani meni todella hyvin ensikisoiksi, omasta mielestäni kuitenkin olisin voinut pärjätä paremminkin. Joella tuskin olisin saanut parempaa suoritusta tehtyä, mutta Örävatnet jäi kyllä todella hampaankoloon. Siellä olisi voinut todella saada paremman sijoituksen, mutta sekään ei ollut omissakäsissä. Jokikalastukseen olin kuitenkin kisan jälkeen tyytyväinen ja reissuun lähtiessä tiesin kyllä pystyväni joella hyviin sijoituksiin ja jos järvet vain onnistuu niin kaikki on mahdollista ja vituiksihan ne meni, mitä sitä kiertämään.

Joukkue sijoittui loppujenlopuksi sijalle 5. 

Henk.koht:

Jyrki "jykä" Hiltunen 6

Kalle "seppo&seppo" Auramaa 10.

Atte Valkama 22

Heikki "Ilmestyjä" Kurtti 29

Kai "Professor" Kallio 53

Yksi asia kuitenkin ylitse muiden sai taas itelläni ihmetystä aikaan ja tästäkin varmaan jonkunlainen sota saadaan aikaiseksi mutta souwat? 

Kisoissa yhden päivän jälkeen Tsekkien Roman Heimlich tuli hotellille ja kävi todella todella kuumana, herran taidot varmasti kaikki tietävät. Kalasti biitti nro10, josta sai vain yhden kalan. Jakson jälkeen Puolalainen oli tullut sanomaan että kyseinen biitti on aivan paska, sillä olivat reeniviikolla kalastaneet kyseisen biitin läpi, kuten muitakin kisabiittejä. Eli siis kisaviikkoa edeltävällä viikolla. Myös Engelsmannit olivat nähneet poliskit harjoittelemassa kisa-alueilla jossa harjoittelu on ehdottomasti kielletty väh. 2kk ennen ajankohtaa. Tästä moni teki raportin FipsMouchelle ja herrat sääntöjen takana painoi asian suht villasella ja puolalaiset jäivät ilman rangaistusta... Kysymykseni kuuluun että mitä helvetin järkeä on tuollaisella järjestöllä, säännöillä ym. Jos sitten tarpeentullen ei ole kuitenkaan sen verta miestä, että voisi rangaistuksen antaa? Kisoissa oli toinenkin tilanne josta olisi voitu rangaista, mutta tämän todellisuutta en tiedä, vain kisan jälkeen kantautui sivukorvaan joten jätän sen kertomatta. 

Luulisi että kansainvälisissä kisoissa olisi sellaista porukkaa, joilla riittää munissa potku sanoa asioista ja antaa tarvittaessa rangaistuksia ym. ihmettelen vain ja sanotaanko että taas...

Se oli sellainen ruotsinreissu ja toivottavasti Italian Em-reissulla olen myös mukana, tosin en kilpailevana jäsenenä, mutta managerin roolista on ollut puhetta. Joten ehkäpä siellä sitten, jännä nähdä.

Writed By: Atte Valkama 

EFFC 2014 Sweden, Jämtland

Ruattin kilipailut

Heti alkuun pahoittelen etten saanut tekstiä tehtyä viikonloppuna vaikka niin lupasin. Iski jokin mystinen svärjeflenssu ja veti voimat aivan poijes ja het ku vähänkään sai ruotoa irti lakanoista niin jo piti lähteä isäukolle kantoavuksi.

Reissuun kuitenkin lähdettiin Jyväskylästä 5.8 klo 14;00 määränpäänä Turku. Täältä tarkoituksena ylittää mertenteitäpitkin tuo lahukka ja jatkaa aamusella autoilla kohti Östersundia ja majoitusta. Sovimme notta koko porukka painelee Turusta yli samalla kertaa niin ei tarvitse eksyä kun sitten kerralla kaikki. Laiva lähti klo 20;30 muistaakseni ja satamassa oltiin hyvissä ajoin chekc innin tähden. Autot laivaan ja porukalla buffettiin täyttämään vattat sekä muutamat oluset naattimaan. Ilta menikin siinä joutuisasti ja buffan jälkeen kävimme porukalla ottamassa parit väkevämmät ennen nukkumaan menoa. Kaitsu tosin pysyi vesilinjalla....

Seuraavana aamuna olikin ajovuoro ja matkaa majoitukseen oli vajaa 600km. Matkalla meidän piti käydä ostamassa harkkaviikolle luvat valmiiksi Åmmeranin FiskeCampista ja pienten sekaannusten jälkeen olimme Jyrkin kanssa ainoat jotka tänne lopulta löysivät. Kallen porukka paineli alempaa tietä ja lopulta suoraan majoitukseen kaupan kautta, sekä hakemaan kentältä koutsiksi valikoitunutta Sandro Soldarinia. Me taas kävimme ostamassa luvat ja menimme pariksi tunniksi liottamaan siimoja ja ottamaan kontaktia naapurimaamme kaloihin.

Harjoitusviikko kului aikalailla samalla kaavalla koko viikko. Herätys, aamupala, joelle, 3h kalastusta, tauko ja 3h kalastusta. Takaisin majoitukseen perhoja sitomaan, sekä syömään illallista ja huoltamaan varusteita. Tämä ei oikeastaan poikennut tavallisesta kalareissusta juurikaan, muullatavalla kuin kalastusta oli päivässä puolet vähemmän kuin patikkareissuilla. Yhden päivän heitimme järvellä ja tuloksena oli muutama harjus ja siikoja sekä Jyrkin palanu takaraivo. Miehellä kävi niin paska tuuri jotta lippalakin takaosasta paisto suoraan kattoluukkuun ja sehän palo... Voin sanoa että olisi tehnyt kyllä äärettömän paljon mieli käydä läppäisemässä miehen punoittavaa kattoluukkua, mutta ei sitten jostain syystä vain tullut käytyä.

Reeniviikolta ei juurikaan ihmeellisiä ole kerrottavana kuin parit pikku jorinat jotka jäivät mieleeni. Itsellä taittui nilkka jonninverran pahasti, turposi ja tummui. Kuitenkin teippauksella selvittiin ja yhdellä välipäivällä pahimmasta. Tosin uhrauduin sen verran että säärikarvoja tuli sheivailtua, teippi kun jäi niin tiukkaan ja sitä kun parina iltana itku silmässä nyhräs irti sen kilometrin. Otin ja sheivasin melko seksikkään nilkkani ja puoli säärtä sileäksi kuin salalarvan uinti....

Toinen hauska sattuma oli nilkan nyrjähtämisen jälkeen Kallen apuvälinepalvelu. Mies kävi koppasemassa joesta kyynärsauvan, kun joukkuetoveri sitä niin tarvitsi. Mietimmekin kuinka olisi mahtava kuulla tämän alkuperä, sekä kuinka se on jokeen lopulta päätynyt ja miksi. Apuväline on nyt kuitenkin varastossa ja hyvänä muistona tältä reissulta. Kallen apuvälineestä saa myös asiantuntevan esittelyn tuotteesta. 

Harjoitusviikko meni kuitenkin erittäinkin nopeasti ja Kallen sauvan jälkeen oli aika ottaa rentouttavampi ilta, sillä seuraavanapäivänä oli siirtyminen kisahotelliin ja avajaiset. Tähän oli hyvä lopettaa ja aloittaa tsemppaaminen kisaviikkoon. Kirjoittelen kisaviikon erikseen.

Writed By: Atte Valkama

Finaali reeniä

Karinkoski

Hiltus Jyrki soitteli ja lomatunnelmiin päässyt mies tahtoi kalalle, kohteena Karinkoski. Karinkoski on tätä konneveden reitistöä jotka avattiin yeiselle kalastukselle vasta muutama vuosi sitten. Kohde on erittäin vaikeasti kahlattava ja jokaisella askeleella saa ja pitää pysyä tarkkana. 

Itse kalastus on hieman arvokkaampaa muihin keski-suomen kohteisiin verrattuna, mutta laatu on luokassaan erinomainen. Hyvin taimenta, joilla puhtia ja voimaa riittää myllertää. Harjuksiakin kohteessa on ja isompiakin löytyy aina ajoittain.

Aloittelin kalastuksen täältä ns. Vastarannan puolelta niskan tuntumasta. Niskan imusta löytyikin aika piakkoin kalaa ja sain tästä yhdeltä seisomalta muistaakseni 7kpl, pari parempaa harjusta ja 25-40cm kieppeillä olevaa taimenta. Taimenet ovat mukavan pirteitä ja voimakkaita johtuen luultavasti kirkkaasta ja puhtaasta vedestä joita ei meillä täällä eteläisemmässä suomessa liiemmin ole.


Tämän jälkeen painelin takaisin rantaan ja pitelin pienimuotoisen tauon. Pohjelihas oli hieman revähtänyt ja kalastus ei ollut kovinkaan kummoista, saati mukavaa. Tauon jälkeen lähdin kokeilemaan alempaa ajatuksena kammeta itseä vastavirtaan ylöspäin. Ajatuksena hyvä, mutta virta oli sen verran kuitenkin voimakasta tällä jalalla ja kahlaaminen oli enemmänkin paskaa ja tuskaa kuin nautinto. Eli tässä vaiheessa homma menikin rantojen lirkkimiseksi ja tuloksena vain pari harjusta. Tämän jälkeen vaihdoimme puolia ja samaa jatkoin oikeastaan toisella puolella. Heitin muutamia heittoja keskelle ja kahlailin aluetta läpi etsien hyviä reittejä tulevia finaaleja varten.


Tälläpuolella haavi heilahti muutamia kertoja ja täplätakkeja niin tuli kuin menikin. Muutamia karkuutuksia, pari kertaa piuhat poikki ja kerran koukku oikeni. Tässä vaiheessa jalka oli jo niin tulessa, joten päätin lähteä kokeilemaan pikku taimenta ja harria rantavedestä alavirtaan ronklaamalla. Pikku liitsit siis päähän ja kokeilemaan.


Tein yhden laskun rantaviivaa pitkin ja sain tältä matkalta n.10 kisamitan täyttävää taimenta ja samanverran karkasi.


Finaalisuunnitelmat omalta osalta kuinka, mistä ja millä. Isoa vai pientä, taimenta vai harjusta? ovat aivan totaalisen auki. Lähdin ns. hakemaan vahvistusta tähän Karinkosken reissulla. Sanottaanko notta meni se vähäinenkin ajatusmaailma finaalikalastuksesta aivan vituiksi. Tällä hetkellä olen aika takki täynnä kalastusta sillä ruattiinmuaalta on vasta palattu ja pitäisi jo kovaa vauhtia töitä tehdä, sitoa perhoja finaaleihin ja viimeiset finaalijärjestelyt hoitaa altapois. Hommaa ja vilinää siis tulee riittämään viimeiselle 1,5vkolle.


Puitteen ja järjestelyt finaaleissa on hyvät, todella hyvät ja varmasti kisoista tulee erittäin hyvät. Ottaen huomioon kuitenkin faktan että poolituksesta tulee vaikeaa. Koskien vuokrat ovat niin kovia, ettei siellä hupikalalla viitsi ihan kauheasti rampata ja tosiaan kisat ovat ensimmäiset laatuaan kohteessa. Mikä parasta niin halutuin koskikohde saa ensikisakseen halutuimmat kisat.


Nyt aloittelen pikkuhiljaa kirjoittelemaan EM-kisoista reissuraplaa ja lupaan sen teille viikonlopun aikana kirjoitella kuvien kera. Pahoittelen ettei blogiin ole tänäkesänä juurikaan päivityksiä tullut, mutta voin myöntää etten ole kyllä kalassa yhtään sen enempää käynytkään. Kiireinen kesä on ollut ja kun aikaa olisi, on vesien lämpötilat olleet huolestuttavan korkeat. Tappamaankaan kun ei viitsi huvikseen mennä nuita uhanalaiseksi määritetyn lajin tovereita.

Writed By: Atte Valkama

Läsäkoski

Läsällä "kurssittamassa"

Suomen perhokalastusmaajoukkue teki alkuvuodesta pääyhteistyösopimuksen Ruoto Oy:n kanssa, jolloin kurssien vetovastuu siirtyi maajoukkueen jäsenille. Itse olen ollut pitämässä kursseja Vanhankaupunginkoskella 2krt, sekä Läsäkoskella kerran ja tässä välissä pidimme vielä yhdelle majuporukan sponsorille Stig Wahlström Oy:lle Hiltusen Jyrkin kanssa Muuramenjokikurssin.

Läsäkosken kurssi oli jostain syystä pienoinen pettymys osallistujalistan puolesta. Paikalla oli minun lisäksi kurssia vetämässä Kallion Kai ja kurssilaisia oli peräti 1kpl. Tämähän ei tietenkään harmittanut kurssilaista tai meitäkään, sillä tiesimme pääsevämme myös itse kalastamaan tuota toistaiseksi tuntematonta isojen kalojen kotia. Läsäkoski on paikkana varmasti yksi suomen ainutlaatuisempia luonnonkalalla varustettuja kohteita, lisäksi kalat ovat vielä erittäin voimakkaita ja vauraita yksilöitä. 

Kurssi aloitettiin heittoharjoituksilla ja käytiin läpi perusheitot, sekä tekniikat ja tarvittavat solmut. Tämän jälkeen siirryimme viemään tavaramme VillaTaimen nimiseen majoitukseen. Itse jäin tekemään ruokaa ja Kaitsu lähti jo opastamaan kurssilaista tositoimissa. Syötyäni kasailin kamppeet ja lähdin itsekkin joelle. Erittäin mukavan näköinen paikka ja kuulemma vaikeasti olisivat kalat saatavilla. Näin meille Liljeroosin herra kertoi parkkipaikalla tavattua. Joten vaikeaa siis tulisi olemaan kalan saanti.

Heittelin hetken ja sain 2kpl taimenen penikoita. Kolusimme tämän VillaTaimenen eduspoolit ja totesimme joko kalojen olevan hukassa tai kalastajat. Päätimme lähteä ylemmälle, paljon puhutulle myllypoolille. Kaitsu jatkoi kurssilaisen opastusta ja itse sain kalastella ihan normaalisti. Sain myllypoolista kaikenkaikkiaan 3isompaa kalaa. n. 50-60cm sekä täältä poolin takana virtaavalla osiolla vielä yhden n.60cm taimenen. Pakko sanoa että mahtavia kaloja! ja vapana itsellä toimi Ikonin Optima 10´6 2-3# skeba. Vääntää sai, mutta en sanoisi että vapa liian heikko olisi näillekkään kaloille, päinvastoin. Sen verran kauniisti vapa niiaa että löysiä ei kauheasti tarvinnut antaa vaan antoi vavan tehdä työn.

Myllypoolissa oli myös kurssilaisen juhlaa. Hänkin koukutti jo ekana iltana komeasti 2kpl taimenia suuremman ollessa 45-50cm välillä, muistaakseni 48cm. Varmasti upea kokemus, muutamia tunteja taaksepäin oltiin vielä harjoittelemassa heittämistä, nyt jo paimennettiin taimenta. Kaitsun kaloja en muista, mutta pari hänellekkin kuitenkin nousi. Eli ensinmäisen päivän saldo oli mielestäni erittäin hyvä. 

Seuraavana aamuna menimme klo 9 ongelle ja tällä kertaa oli Kaitsun vuoro kalastaa, itse otin vetovastuun kurssilaisesta. Kalastelimme kahdestaan niin että kurssilainen kalasti edellä ja itse tulin perässä. Kalastin tarkoituksella tismalleet samat alueet. Sain perässä kalasteltuani 4kalaa siimanpäähän ja mahtavat taistelut, mutta yksikään näistä ei noussut haaviin asti. Kurssilainen sanoin saavansa opetuksen seurattuaan kuinka itse kalastin samat kohdat ja kuinka sain kalat. Hieno kuulla! Myllypoolin toisen reunan ronklattuamme oli kurssilaisen aika lähteä ajelemaan takaisin Vantaalle päin. Tässä vaiheessa oli tyrkättävä Ikonin käyntikortti mukaan, sillä Optiman 3-4 kalastettuaan koko vuorokauden oli mies enemmänkuin vakuuttunut vavasta, joten kauppoihin päästiin. 

Kurssilaisen lähdettyä oli aika suunnata vielä pariksi tunniksi itse kalalle. Myllypoolia koluamaan tosissaan. Kerkesin saamaan vielä 3isompaa kalaa haaviin asti kunnes kello lähenteli 12 ja oli aika lopettaa. Tosin jalkakin oli sen verta hellä edellis illan uintijaksosta ettei tosikaan. Vedin lipat jokeen ja menin nämä kaksi kivikkorytöä sääret edellä kivia kolistellen ennenkuin pääsin sen verta syvään pooliin jossa sain käännettyä itseni ja uitua sammakkoa takaisin rantaan. Siinä samalla meni muuten pariviikkoa vanha Iphone ja ei varmaan yllätä, mutta kuvat myös. Tilasin siihen jo uuden akun ja jos vain saisin kaivettua kuvat pois niin olisin erittäin tyytyväinen, voisi lisätä tännekkin. 

Läsäkoski on todellakin käymisen arvoinen paikka. Kalastus voi olla todella hankalaa ja huonolla otilla, mutta siimanpäähän saatua taimenen on taistelu varma ja kova. Itsellä ainakin tavoitteena päästä vielä tänäkesänä kerran koluamaan Läsän montut sekä kuohut uudelleen. 

Suuri kiitos Kaitsulle, sekä kurssilaiselle että Ruoto Oy:lle. Oli hieno vuorokausi isomusten parissa.

Writed By: Atte Valkama

Ivalo

Vihdoin mökillä

Sen verran monta reissuraplaa olen ivalosta kirjoittanut ja tämääkään ei juuriikaan erinlainen ollut, joten kirjoitan vain pienenpienen tekstin.

Vihdoin ja viimein kun pääsimme mökille, oli vuorossa perinteiset tehtävät. Metripizza uuniin ja sängylle makaamaan, nauttimaan olostaan ja mökille pääsystä. Pizzan valmistuessa kerittiin hakea juuri ja juuri ämpäriin vettä kahvinkeittämistä varten, sekä levittää hitusen tavaroita pitkin mökkiä.

Ekana iltana kävimme kopaisemassa pienoisen koskenpätkän josta nousikin mukavasti sekä pientä harjusta että taimenta. Esa kuitenkin nappasi 0,10 tapseilla komean n.40cm taimenen ja kyyti oli kylmää. Tämän jälkeen mies tokaisi että sen verta hieno saalis tälläisestä paikasta. Oli parempi päättää kalastuspäivä tähän, todelliseen onnistumiseen. Ei muutakuin mökille vetten kantoon ja saunanlämmittämiseen.

Seuraavana päivänä kävimme täällä pitkällä koskella, jossa haavi heilasti useamman kymmentä kertaa tai voisi melkein sanoa lähemmäs sata. Taimenta pääosin. Täältä taaseen itse sain n.40cm komian taimenen joka antoi kyllä aikamoiset rallit. Päivä oli mahtava ja erittäin antoisa.

Veneelle päästyä alkoikin sitten pienoiset ongelmat, tuuli oli melkoisen kova ja taivas näytti suhteellisen synkälle. Vettähän se hitusen heitti, mutta mitäpä pienestä.. Vene kun oli laskettu pienestä koskesta alas, ongelmat senkuin suureni. Vetäisin konetta käyntiin ja ei sitten minkäänlaista vastusta, puristukset kateissa... FUCK!! Siinä aikani konetta piestäessä alkoikin yht´äkkiä vehkeet pelaamaan ja homma senkuin jatkui. Ajelimme mökille körötellen sillä pienoinenkin kaasun lisääminen toi sellaisen metelin, pelotti jotta kohta se 20v palvellu ihan uus kone mänöö rikki. 

Lähtöaamuna kun kamat oli veneessä ja vene tuupattu laiturista vetten päälle ei ollut koneesta enään mihinkään. Ei sitten vaikka kuinka piäksi. Soutuhommiksihan se meni joten Esa sai soudella about 10km tupaten täyteen pakatulla veneellä. Harmikseni olin moottorimiehenä joten en voinut Esaa juurikaan auttaa.....

Autolle päästyä lyötiin kamat konttiin, konetta myöten ja lähdettiin ajelemaan tagasipäin. 

Pikavisiitti, mutta sanottaanko jotta sitäkin hauskempi. Ensivuoden reissua jo odotellessa, sillä tänävuonna ei pohjoisiin enään kerkiä. 

Writed By: Atte Valkama

Reidet hapoilla

Iijoki

Tosiaan Iijoen karsinnat eivät menneet kauhian hyvin omalta osaltani, toisaalta kisat olivat ensinmäiset karsinnat kyseisellä osalla ja poolitasaisuuksista ei niinkään varmuutta. Muuramenjoelta lähtiessäni ja äkkiä pakattuani alkoi reissu kohti karsintoja, sekä samalla seuraamme kuuluvan Esa Pölkin kanssa matka kohti Ivaloa..

Vähiin jääneet yöunet joita siemailin parisentuntia kertoi joella totuuden. Aamupalaa emme tietenkään tajunneet syödä, sekä edellispäivän nestetankkauksen olevan vähäinen. Tiesin päivästä tulevan vaikeaa.. Aamuinen lapun nosto johti B-ryhmään ja Heikkisen Jannen taistelupariksi. Heti alkuun saimme tampsia n.1,5km metsikössä jotta pääsimme poolille, settejäkään en kerinnyt kasaamaan ja ruuat unohtui autolle.

Jakso 1.

Janne aloitti ja miehelle ei jostain syystä löytynyt kuin 1mitan täyttävä harjus. Itse kahlasin joen niskalle josta katkotin 0.16piuhat 3krt peräkkäin ja turhautuminen oli aika suuri. 0,18 rulla veti sykkyrään joten vaihtoehtona ei ollut kuin 0,21 piuhat.. Tässä vaiheessa oli enään n.30m jäljellä kun sain ekan kalan mittaukseen ja pelin auki. Kahlasin kyseiseen paikkaan takaisin ja ekalla uitolla sain mittakalan. Tätä sain tehdä vielä 6reissua, sillä matkaa hotspotille oli n.70-80m ja napasyvää vettä miltein kokomatkalla, sekä suht kova virta. 7:nen kalan kohdalla tei miltein jo kuolemaa ja hörpin matkalla joesta vettä. Menin rantaan ja aikaa oli n.3,5min, meinasin että kopaisen jonkun lähipaikan, mutta tieto Kurtin kahdeksikosta sai juoksemaan vielä kerran takaisin. Kalan kun sain haaviin oli aikaa jäjellä enään alle 20sek. Sanotaanko että kovin kiire ei rantaan ollut takaisin.

8kalaa ja kuolleet reidet

Jakso 2.

Janne aloitti ja sai muistaakseni 2kalaa lappuun tai 3. Tarkalleen en muista. Tässä kerkesin kuitenkin tankkaamaan nestettä ja vetämään sapuskaan sekä saamaan kuonat liikkeelle jaloista. Koitti minun vuoro ja päätin lähteä samanlaiseen virtaan josta aiemmin löysin hyvin kalaa. Ei tarvinnut kuin kahlata yhden virran yli, mennä kallion yli ja hypätä toiselle kalliolle ja kahlata n.20-30m rintasyvää vettä. Tästä spotista sain kaikkiaan mittaukseen 6mittakalaa, sekä 5taimenta ( 56, n.50-55, 50, 45 ja 40) sekä yhden n.20cm. Ei mitan täyttäviä sillä alamitaksi ilmoitettiin aamulla 60cm......... 

6kalaa ja rutosti "hukkapätkiä"

Jakso 3. 

Paska pooli. Täältä ei tietääkseni saatu päivän aikana kuin ihan muutamia kaloja minun lisäksi. Todella vaikea kahlattava, syvää, kovaa virtaa ja pyöriviä kiviä. En ihmettele että paikat joista kaloja sain, ei varmasti moni viitsinyt edes kokeilla pääsevänsä. 

3kalaa ja pari karkuun

Jakso 4. 

Tämäkään ei vissiin ollut mikään kauhea hyvä pooli sitten kuitenkaan, vaikka harjoituksen olivat sanoneet toista. Täältä sain mittaukseen koluttua muistaakseni 3 tai 4 kalaa ja sanotaanko että ei niitä vain löytynyt enempää. Vasta jakson loputtua tajusin että olisi myös pitänyt kalastaa ihan poolin ylärajalta särkiä. Mutta toisaalta kun lähden harjus/taimenkisaan niin en kovin mielellään ala lirkkimään särkiä. Vaan koitan löytää niitä harjuksia ja taimenia. Toki onhan siinä sekin että paineita ei ollut menestyä vaan pikemminkin saada kokeilla uusia kikkaskonsteja ja tekniikoita jotka osoittautui ihan toimiviksi. Vuodelle 2015 kun ei varmaa finaalipaikkaa ole ja jos vain jatkan vielä kilpailemista niin varmasti on hitusen eriääni kellossa kun tämänvuoden karsintoja kierrellessä.

3 tai 4 kalaa

Järjestejille iso kiitos ja pienellä hiomisella näistä saadaan varmasti yhdet parhaimmista karsinnoista. Ensivuodelle joko alamitat kohdalleen ja ahven mukaan tai sitten pelkkä harjus jättäen myös taimen kisasta ulos. Mahtavat puitteet!

Voitolla yöhön sanottiin Esan kanssa ja häivyimme "vähin" äänin Oulun Cumulukseen.

Writed By: Atte Valkama

Ruoto Muuramenjoki

Kalat kateissa

Tästä kisasta ei kauheasti kerrottavaa jäänyt, kuten ei seuraavanpäivän Iijoen skaboistakaan. Muuramenjoen karsinnat alkoi arvonnalla ja lappu tarjosi A-ryhmään ja biitti 5:sen aloitukseen. Tämä on siis joen koskialue, jossa normaaliluvallakin saa kalastaa.

Jakso 1, pooli 5

Muistaakseni sain tästä poolista 3kirjoa ja 2taimenta. Kalat olivat todella huonolla otilla jostain syystä vaikka tämä pooli on normaalikalastuksella erittäinkin hyvä. Jostain syystä se vain nyt haukkas paskaa.

Jakso 2, pooli 7

Tältä poolilta viimeisimmällä reeniseteillä joita joella kävin heittämässä yleensä aina reilumman määrän kirbeliä ja pari pienempää taimenta. Tällä kertaa nekin olivat kateissa ja Krissen sekä Pietun jälkeinen kalastus ei jostain syystä oikein sytyttänyt kuullessaan heidän löytäneen yhdet kalat mieheensä.. Blänkithän sieltä tuli ja kisa oli kisattu.

Jakso 3, pooli 1

Tämä hekumallinen suvantomainen joen yläosa tarjosi parasta "tyhjyyttä" melkeimpä koko päivän. Kaloja poolissa oli ja kirjolohia sillan alla parkissa vajaa 10. Fisut olivat todella passiivia ja lähinnä väisteli tarjottavia perhoja. Yhden kunnon tällin sain ja kerran katkoin piuhat. Lopussa sain kaivettua yhden mittasärjen jolla nyt sentään blänkit vältettiin.

Jakso 4, pooli 3

Erittäin hyvä pooli rauhoitusalueen keskivaiheilla. Tämän kun oli kolunnut jo monimoni muukin ja kalastin kyseisen poolin viimeisenä tiesin että röytöjuhlaa ei tästä tulisi. Muutamia varmoja paikkoja mitä taisteluparini ei kalastanut ajattelin käydä kokeilemassa josko niistä jotain löytyisi. Kuitenkin jakson päätyttyä taisteluparini teki ihan oikein ja käveli rantaan, mutta aluen on niin risukkoa joten parini kahlasi rantaa alas ja juurikin nämä paikat mistä ajattelin kalastukseni aloittaa... Sain kuitenkin kaivettua yhden taimenen tältä biitiltä ja blänkit vältettiin mutta kyllä jäi erittäin paljon opittavaa ja pahasti hampaankoloon tämä kisa. Sanotaanko että.... tai eipäs sanota sittenkään..

Tämän jälkeen rojut kasaan ja kamojen pakkaamisen kautta kohti Äänekoskea, josta Esa Pölkki hyppäsi jousille ja matka kohti Iijoen karsintaa sekä Ivalon reissua alkoi..

Muuramenjoen kisa on erittäin mielenkiintoinen ja hyvä, onnistuminen ja mitalleille nousu tarvitsee todella onnistumista ja hienoinen tuuri arvonnassakin täytyy olla. En kiellä, näilläkin pooleilla olisi voinut kalastaa itsensä mitalleille niinkuin Jyrki teki, kalastaen samat poolit. Ei vain löytynyt tekniikkaa johon olisi saanut kalat ottamaan.

Kiitokset kuitenkin kaikille kilpailijoille, valvojille sekä taaseen kerran huippu palkinnot tarjonneelle Ruoto Oy:lle, unohtamatta paikallista Keljonkankaan TEBOIL huoltamoa joka piti niin kilpailijat kuin valvojat hyvässä ruuassa lihapullien ja muusin kera.

Top 3

Jarkko Suominen

JussiPekka Myllymäki

Jyrki Hiltunen

Writed By: Atte Valkama

Kuusaankoski 1.6.2014

Iltapisto

Siimojen katkailua kun oli eilen Hammonjoella ekalla jaksolla harrastettu, sai sama jatkua myös Kuusaankoskella Laukaassa. Lähdin ystäväiseni Saksisen Nikon kanssa parintunnin iltapistolle ja kyseessä oli siis ihan muutamantunnin kopaisu. Vettä kuusaassa menee tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin viimekesänä tai alkukeväästä, keskelle siis ei kovin paljoa asiaa ollut. Sauvan kanssa varmasti olisi ollut mahdollista, mutta kesän ensikahlauksilla ei oikein vielä luottoa löytynyt. Eeämmätkin alkaa olemaan sen verta mielessä, notta ei sitä henkeäkään vielä viihti riistää kahlaamalla.

Kalastelin niskaa nymfeillä ekan puolituntia ja täältä en saanut perhoihin kuin pohjaliejua ja kivenreunoja. Aikani tätä tehdessä päätin lähteä Varjolan puoleiselle rannalle. Otin kepiksi Ikonin 11´3 kinttusen ja kyseinen vapa jolla kalastin käytännössä koko viimevuoden oli jotenkin todella hankala hallittava Hammon pikkutikkujen jälkeen. En saanut oikeastaan kovinkaan hyvää kontaktia jostain kumman syystä vaikka viimekesänä oli kyseinen kepukka mieluiseni. 

Päätin lähteä autolle ja hakea Ikonin 10´6 3/4 luokkasen jolla sopii piiskata nopeatempoista vettä lyhyillä uitoilla. Tämä tuntui tähän hommaan paljon luontevammalta kuin pitkä keppi. Kolusin sillan alusta ja tästä sain yhden todella voimakkaan tällin ja oikeastaan siimat paukku poikki miltein tärpistä. Tietenkin unohdin ottaa mukaani paksummat piuhat ja ainoana järkevänä rullana oli 0,18 joten sillä mentiin. Haavinkin taisin unohtaa... 

Uuden perukkeen tekemisen jälkeen oli aika siirtyä alaspäin. n. 15m sillan alapuolella paukkui kiinni todella hyvä kala. Hetken temuamisen jälkeen sain kalan jo jalkoihin, mutta toveri päätti pysyä pohjassa vaikka kaksin käsin kampesin ylöspäin.. Tästähän tämä suuttui ja ampui kovaan virtaan ja tiesin olevani kuseessa. Tällä yksilöllä virtaa riitti ja huomatakseni oli ollut ehkä joskus aiemminkin koukussa, sillä sellaisista kivien väliköistä paineli ja kierteli että käytännössä siimojen olisi pitänyt mennä jo alkumetreillä poikki. Kuitenkin sain jollain ihmeellä siimat ja kalan pysymään kiinni ja eihän siinä auttanut kuin painella alaspäin perässä. Menin käytännössä koko sillan alusen koskiosuuden alas kalan kanssa ja merkkiäkään väsymisestä ei ollut. Kuitenkin juuri ennen alajuoksua kyseinen veti kahden kiven välistä luultavasti pohjaa myöten ja silloin napsahti siimat poikki.. Olin aika myyty tämän suorituksesta, sillä todella harvoin joudun kyllä kalan perässä juoksemaan. Parempi hauki taisi olla siis kyseessä............

Noooooooo, uutta litkaa tekemään ja nymfaamaan. Aloitin sitten täältä alhaalta uudelleen kalastamisen ja muutaman heiton jälkeen otti kala kiinni, veti aivan suoraan tämän "arkku" kiven väärältä puolelta ja uskokaa tai älkää, mutta olipa aika tehdä uusi litka. Hetken jo ajattelin kala-Ahtin taas vittuilevan tosissaan ja kuluttavan muutenkin jo huvennutta perhorasiaa sekä peruke varastoa.

Litka nro 3. Olisinko kerinnyt ehkä 6heittoa heittämään kun jäipi pohjaan kiinni ja sinnehän se saatana jäi...

Uuuuuuudestaaaaaan....... Olen joskus kuullut tuollaisen äärettömän rasittavan huudon telkkarista aamupiirrettyjä katsoessa. Tunne oli kutakuinkin sama... Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi ja kolusin kivien reunoja, laitoja ja takusia. ehkä n. 15min jälkeen siimoja vietiin taas. Olin jo ihan fiiliksissä jälleen kerran, että nyt se tuloo... Juroi ja juroi ja ei mihinkään, kunnes tempasin kunnolla! sivutapsi oli luultavasti jäänyt johonkin kiinni ja vasta tämän jälkeen tajusinkin että pienempi kala on kiinni. Hetken temuamisen jälkeen tuli hyppy ja innosta piukeena tajusin sen olevan kirjolohi.... Fuck! Taimentahan tänne onkimaan tultiin. No ei siinä hätää, karkuun se pääsi tämäkin yksilö..

Tämän jälkeen olin valmista kauraa lähtemään kotio. Turha se oli nuilla piuhoilla kyseisessä paikassa ainankin kyseisenä päivänä onkia. Uskallan väittää että eniten vika oli miehessä. Tästä sitten parkkipaikalle, kamat nippuun ja haavoja nuolemaan..

Writed By: Atte Valkama

Hammonjoki sm-karsinta

7.6.2014

Lyhyt rapla Hammonjoen kisasta.

Jakso 1.

Lyhyet vavat ja karanneet kalat sopivat hyvin tämän jakson teemaan. Koppasin hatusta lapun B-ryhmään ja taisteluparikseni sain Pietu "sipikäis" Sipposen.. Molemmilta oli karuan katsottavaa koko jakso. Tulin itse siihen tulokseen että ensivuonna jos arpaonni suo minut kyseiseen kisaan, täytynee käydä onkimassa lyhyillä vavoille edes kerran. On erimaailma tuo 11kinttusesta siirtymä 7´6kinttuseen. Perhot lenteli minne sattuu ja ekan puolentunninaikana jouduin muistaakseni tekemään 4krt perukkeet uusiksi. Kaloja karkuutin pitkälle yli 10kpl ja ylös koppaisin vain 4.. Aloitus siis aivan päin puskia, kirjaimellisesti..

4kalaa, jaksosijoitus 7.... 

Jakso 2. 

Tässä alkoi jo hieman paremmin perhot lentämään sinne minne oli toivonutkin ja laavunedusbiitti on ollut yleensä kisan parhaimpia. Niin myös tälläkin kertaa... Kirjoja oli noussut kuulemma edelliseltä jaksolta vain 2kpl ja olimme hieman ihmeissämme tästä. Pietu aloitti kuitenkin röytöjuhlat ja koppaisi 7killeä ja 4purkkaria sekä pari alamittaista harjusta. Itselle tauluun 6killeä, 2karkuutusta ja 2 alamittaista harjusta.

6kalaa, jaksosijoitus 1...

Jakso 3.

Tämä 6biitti on ollut tietääkseni yksi kisan vaikeimmista, matalaa ja heinikkoista. Aloituksessa varmasti hyvä, mutta päivän edetessä erittäin hankala. Tästä ylös kuitenkin 3kalaa ja yhtämonta karkuun... Pietulle 2kalaa, pari karkuun ja muistaakseni 4taimenen tappia...

3kalaa, jaksosijoitus 5....

Jakso 4.

Biitti nro2. Itselle yksi suosikeista kyseisellä joella. Täältä sain rantoja lirkkiessä 6kalaa, 3karkuun.. Pietulle blänkit.

6kalaa, jaksosijoitus 4

Lopputulos:

1. Olli Toivonen

2. Juha Viista

3. Kristian Mattila

4. Pietari Sipponen

5. Kalle Auramaa

6. Atte Valkama

7. Jussipekka Myllymäki

Omaltaosalta kisa sujui tavoitteiden mukaisesti. Omat tavoitteet olivat saada joka jaksolta kalaa, joka on Hammolla yleisesti aika haastavaa, sekä päästä 5sakkiin. Se ei ihan toteutunut, mutta eipä tuo kaukanakaan ollut. 

Suuri kiitos järjestäjille ja kilpaveljille.. Huikea kisa!!

Writed By: Atte Valkama

Slovenia 27.5.2014

Day 4.

Leppoisan iltakalastelun jälkeinen aamu alkoi aivan kuten kaikki muutkin, kello 7 ylös ja äkkiä kalalle. Matka kohti Idrijcan yläosia alkoi samaisella pelottavalla junatraileri vekottimella ja kutakuinkin samanlaisella aamurulianssilla kuin muutkin aamut. Aamupalalle, luvan ostoon ja joelle.

Kuulimme monilta että joen yläosa olisi huomattavasti vaikeampaa kalastusta kuin alaosa, sillä luonnonkantaista kalaa olisi huomattavasti enemmän. Ajelimme autolla yläosille ja katselimme hyvänoloisia spotteja matkalla. Tämä itse täydellinen paikka kun löytyi pinturikalastukselle, aloittelimme kalastuksen. Pinnan alaisia kaloja näkyi useita, mutta pinturiin eivät jostain syystä nousseet, ei kelvannut nymfitkään. Parin tunnin tyhjän pyytämisen jälkeen aloimme uskomaan jo kalastuksen olevan vaikeampaa täällä...

Jatkoimme autolla ylöspäin ja näin sillalta oivallisen loppuliukukuohun jossa virta hakkasi kallionkielekettä, ja toisella reunalla rauhallista hyvin syvää virtaa.. Nymfit kontista ja sinne siis... Ei kauaakaan mennyt kun perhoja puraisi toistaiseksi reissumme paras marmori, laiha yksilö mutta mittaa oli ihan mukavasti. Hetken heittelyn jälkeen kuitenkin siimoja vietiin taas ja äärettömän pirteä kirjo pyyhelti suvantoa edestakaisin kauhiata vauhtia. Tämän haavittua Alessandro huuti jo täyttä häkää kun jokin junttasi kiinni ja jäi vain juromaan. Alessandro tuli alemmas josta haavitsimen olisi mahdollista, minä tietenniin väistin ja annoin herran touhuta rauhassa.. Todellakin...

Hetken miehen suorittamista seurattuani toveri huutaa minua apuun.. Kala siimanpäässä ja käärme kahluukengässä kiinni.. Huutoa kuului että auta nyt jumalauta, ota jompikumpi!! Kala tai käärme... No itsehän nauroin rannalla ja keskityin enemmänkin vain ottamaan käärmeestä kuvia. Sen verran vispasi jalka vinhaa vauhtia että tarkkaa kuvaa en kengässä kiinni ollessaan saanut, mutta myöhemmin kuitenkin bongasin saman veijarin pintaan noustessaan ja sain muutaman kuvan.

Tästä paikasta nousi arviolta 15 kalaa, keskikoko samaa kuin muuallakin ja merkki aikapitkälti kirjoa. Pari taimenta ja yksi marmori. Tämän jälkeen kävin tietenkin pulahtamassa jälleen kerran, jonka jälkeen matka jatkui ylöspäin. Löysimme syvästä kanjonista ns. koskipätkän jota halusimme hetken heittää. Täältä ainoaksi saaliiksi jäi erittäin nätti ja kauniin värinen taimen. Itsekkin keskityin lähinnä videokamerointiin. Mutta parit kuvatkin kyllä kalasta toki otettiin.

Tästä sitten matka jatkui taas ja oikeastaan emme juurikaan enään kaloja löytäneet. Ukkonen joka tuli puskista päälle ja vesisade luultavasti hieman sekoitti pakkaa. Päätimme tässä vaiheessa mennä syömään ja käydä kahvilla, odottelemassa samalla sateen laantumista. Vettä meinaan riitti! Kunnes pilvet väistyivät..

Sateen jälkeen joka kesti tuskallisen pitkään, jatkoimme takaisin alas samaiselle hotspotille josta olimme saaneet hyvin kalaa, mielessä loppuliun sekä virranreunan kalastus, iltahämärän pinturi hätsi. Kumpaakaan ei oikeastaan tapahtunut. Tai emme oikeastaan jaksaneet jäädä odottamaan pintovia kaloja kun ei näitä näkynyt koko aikana muutenkaan, joten paikanvaihto oli taas edessä.

Päivät täällä meni liian nopeasti ja kello taaseen ilmoitteli parin tunnin valoisan jäljellä olosta. Päätimme ottaa aikaa löytääksemme toisen ja paremman paikan iltapinturointiin.. Löysimme sillalta katsoen muutaman paremman kalan ja Alessandro halusi kokeilla pinturia, itse löin nymfit kiinni ja menin kalastamaan erittäin syvää loppuliukua. Tästä tuloksena taimen, marmori ja kille... Huusin myös Alessandron heittämään kyseistä liukua ja mies koukuttikin hyvään tahtiin kaloja, itse jäin taustalle kuvailemaan.. Tässä vaiheessa kun miehellä oli erittäin pirteä n. 50cm kille kiinni, joka veti kallion kielekkeen alta, hehkutimme pirteää ja ok kokoista kalaa, toivoen ettei komistus irtoa.. Kallion alla pyörähtäessä perässä tuli iso marmoritaimen ja aloitti kirjolohen jahtaamisen. Tätä jatkui parin minuutin ajan kunnes kirjo ja marmori oli vierekkäin, mittaeroa sen verran että 50cm kirjolohi ei paljon marmorin eturäpylöiden yli mennyt..  Eli siis ihan oikeasti ja ihan jumalattoman iso kala. Itsekkin olen nähnyt isoja kaloja paljon ja hyvällä omallatunnolla voin sanoa että kyseessä oli isoin kala mitä olen nähnyt. Alessandron kanssa arveltiin pituutta olevan 1,2m -->  ja painoa n. 10-15kg..

Marmori ei kuitenkaan jostain syystä käynyt kirjoon kiinni ja paineli pikkuhiljaa takaisin kielekkeen alle. Tämän jälkeen kun kirjo käytettiin haavissa, ei tullut enään vetoakaan perhoihin, liekkö mennyt kaikki kalat piiloon ja ei sen puoleen. Jos vastaan juoksisi samankokoinen ihminen itseensä suhteutettuna, joka tunnetaan tappajana. Olisin itsekkin ottanut jalat alle.

Tämän jälkeen yritimme kovasti saada hieman pienempää kirjoa ja uittaa hänetkin kielekkeen alta, jolla marmori oltaisiiin hyvällä tuurilla saada ottamaan se. Tuloksetta kuitenkin. Tästä oli hyvä ajella paikkaan, josta meille myytiin diisseliä ym. Hyvillä mielin saimme olla taas kaikki, hyvää ruokaa, ihmisiä, kaloja ja kelikin helli. Ainut pieni miinus oli kotialähdön aika seuraavana päivänä. Lento takaisin lähti 10:40 Ljubljanan kentältä..

Täytyy sanoa vaikka visiitti Sloveniaan jäi kovin lyhyeksi niin varmasti palaan takaisin, jos en jo tänävuonna niin viimeistään ensikeväänä aloittamaan kalastuskauden hieman aikaisemmin. Mieleeni ei jäänyt kuin todella hyviä asioita ja ennenkaikkea ihmiset joita matkalla tavattiin. Ystävällisiä, humoristisiä, auttavaisia. Ruoka, juoma ja majoitus erittäin halpaa. Kalastusluvat hieman kalliita 35-100€/vrk, mutta kalastuksen laatu ja kalojen laatu oli jotain aivan uskomatonta. En voi kuin suositella kaikille kyseistä maata kalastuksen puitteissa. Toki sen verta hienonnäköistä maisemaa ja kukkulaa notta myöskin ajatuksen valloittaa Levin sijasta Slovenian alpit ei kuullosta yhtään huonolta....

Writed By: Atte Valkama