Slovenia

Day 1.

Tämä paljon odotettu, pariin kertaan siirretty Italian matka vaihtui loppumetreillä Sloveniaan. Ostin lentoliput Lubljanan kentälle josta oli tarkoitus jatkaa matkaa majoitukseen Ikon Crew:iin kuuluvan Alessandro Benussin kanssa. Herra on siis Ikonin ensimmäinen sponsoroima ulkomaan vahvistus. Mies on monenlainen tekijä ja mm. laskenut ammatikseen lumilaudalla 13v. Tänäpäivänä mies vain opettaa ja pitää omaa Snowboardin koulua Madonna di campiglio nimeään kantavalla alppikeskuksessa.

Laskeuduin kentällä 18;30 paikallista aikaa. Siellähän itse italjaano oli kättä heiluttamassa ja hyvinkin pikaisen juttelun jälkeen lähdimme ajamaan kohti Bohinj nimistä kylän pahaista. Automatka meni hetulaa heittäen ja tuttavuutta tehden. Matkalla ajoimme useamman kerran Sava Bohinjka nimisen joen ylitse jossa meidän oli tarkoitus kalastaa. Alessandro oli tiedustellut vesitilannetta ja kuulemma se olisi täydellinen kalastukselle....

Onneksemme mies on viettänyt useammankin päivän joella ja totesi heti veden olevan n. 30-50cm korkeammalla tästä täydellisestä.. Eli niin sanotusti "turistia" yritettiin kusettaa. Ajelimme majoitukseen asti ja heitimme kamat asuntoon. Oletuksena itsellä oli jokin pieni lautakoppi joenrannalla jossa vähän kamoja saisi säilytettyä ja tämä vain sen takia kun kuulin 2hlö/yö olisi 20€. Pihaan päästyä yllätys olikin mukava ja saimme avaimet 2kerroksiseen n. 80neliöiseen taloon, jossa oli kaikki tarvittava ja jopa enemmänkin. Majapaikan nimi oli Apartmaji Pristavec. Yhteystietoja voin kertoa tarkemmin jos joku haluaa. Paikka ei ole ns. yleisessä vuokrauksessa vaan pikemminkin tuttujen tutuille ym..

Muutama kuva pihamaasta sekä majoituksen takapihalta.

Kamat kun oli heitetty sisälle, oli aika lähteä tekemään tuttavuutta mahdollisille kalapaikoille ja joelle sekä syömään illallista. Hetken jokea ajeltua ja paikkoja ihmeteltyä alkoi hämärä jo hiipiä ja aurinko laskeutui vuorten taakse. Oli siis aika lähteä etsimään ravintola ja vetämään napa täyteen murkinaa, sekä juomaan muutama olut. Illallisen jälkeen, joka oli erittäinkin hyvä ja sellaaane notta räjähdysvaara oli havaittavissa. Oli aika lähteä takaisin majoitukseen, suihkuun ja nukkumaan. Aamulla olisi sitten vuorossa aikainen herätys sekä kalalle lähtö!

Writed By: Atte Valkama

KymiOpen 2014

...Kalat kadoksissa..

Aamukahvit oli huitastu naamariin ja tyttö oli laitettu koulutielle, alkoi matka kohti Kotkaa ja KymiOpen yrityssarjaa 2014. Kilpailu on todella erinlainen verrattuna muihin kiertämiimme karsintoihin. KymiOpeniin lähtiessä täytyy saada itselle ajatus että et ole yksin, etkä tosiaankaan ainut joka haluaa heittää samaan paikkaan kalan toivossa. Kisassa saattaa joku vain tulla ja heitellä olkapääsi yli ihan muinamiehinä...

Kisa on myös siitä erikoinen että jokainen saatu kirjolohi pitää verestää ja laittaa pussiin, vain saatujen kalojen paino ratkaisee..

Kello lähenteli puoli yhdeksää kun hyppäsimme Pölkin Esan kanssa autoihin ja aloimme taittamaan matkaa, sovittiin että ajellaan peräkkäin. Innova talon kohdalla kuitenkin puhelin soi ja Esa oli blokattu ja jonon hännillä, joten sovimme rehvit Heinolan ABC:llä aamupalan merkeissä. Aamupala kun oli nautittu, heitettiin Esan kamat audin konttiin ja jatkettiin tästä yhdellä autolla eteenpäin, Siikakoskelle mars. 

Aikataulu oli hitusen ehkä tiukka, sillä itse kilpailu alkoi klo 12;00 ja saavuimme Siikakosken parkkipaikalle 11;48... Settien ja kamojen kasaamiseen ei siis liiemmin ollut aikaa. Päätimme kuitenniin ottaa ihan rauhassa ja kasailla vehkeet ilman paineita. Kamat alkoi olla aikalailla valmiina kun suuri ihmismassa vyöryi auton ohitse ja tässä vaiheessa Esalla oli sama ilme ja ihmetys kuin itsellä viimevuonna.. Miks ihmiset juoksee?!? Mitä tapahtuu?!? Minne ne menee?? Meidän Ruoto.fi joukkueen kolmas jäsen Juho Strandman olikin kärkikahinoissa parhaan kalapaikan suhteen ja otti haltuun viimevuoden ottimontun.. 

Kisa on kisa ja tämä kisa alkaa juoksemalla parhaille paikoille. Napattiin Esan kanssa välineet mukaan ja kävelimme reiluina FairPlay meiningillä tänne aloituspaikalle ja kävimme siellä kääntymässä, tämän jälkeen vasta joelle ettei kenellekkään jää sanomisen varaa.

Kisa alkoi omalta osaltani muutaman heiton jälkeisellä kalalla. Tosin heti alussa näin vanhakonna Pukarisen Petrin hieman ylempänä ja päätin kiusallani kahlata herran kalojen yli... En montaa metriä rannasta kerinnyt kun huutelu alkoi.. Olihan se rumasti tehty, mutta KymiOpenissa ei sääntöjä oikein ole. Ylemmät väistää alempia ja thats it.. Kolusin virran reunaa ja parin kalan jälkeen paikka hiljeni täysin. Jatkoin ylemmälle montulle, joka viimevuonna antoi meille käytännössä 20kg kirjoa. Tänävuonna taaseen paikka oli yllättävän nihkeä ja kohdasta tuli vain muutamia kirjoja. Ravasin oikeastaan koko neljäntunnin ajan mitä kilpailu kestää niin näiden kahden montun väliä. Tasaisesti molemmista tuli kaloja, mutta vaikeasti olivat tavoitettavissa.

Perhoina myöskään ei toiminut mikään mikä viimevuonna. Vaan kokopäivänä kalat tulivat keltaisella liitsillä ja oranssikuulaisella pt-nymfillä.. Hieman ennen loppua menin Juhon ja Esan vierelle kalastelemaan niskan monttuja. Tästä sainkin vielä kaksi lohta pussiin ja perinteinen uimareissukin tuli tavallaan tehtyä. 

Aika loppui ja punnitus oli käsillä. Odotukset olivat korkealla sillä Juho koukutti n.12-14 lohta, kuin myös itsekkin. Esan ensinmäinen vuosi toi n.6-7lohta. joten kalaa oli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna, vaikka itse kilpailun aikana tuntui hiljaisemmalta kuin edellisvuonna.

Puntari näytti yhteispainoksi 28520g ja sijoitus oli toistamiseen neljäs. 

Iso kiitos Ruoto Oy:lle notta saimme edustaa teitä myös tänävuonna, samoiten järjestäjille ja joukkue tovereille. Mukava skaba ja mukava kalojen väsyttely talkoo ennen Karkkilan karsintaa, jonnekka ajelimme Kotkasta suoraan. 

Top 5

1. Team Loopster

2. Vaasan1

3. Salmonfeaver

4. Ruoto.fi

5. Polartyö1

Kuvat tapahtumasta löytynee täältä.

Writed By: Atte Valkama

Aamupisto

Mujon mörkö

Työkuviot antoivat tällä viikolla sen verran löysiä jotta Jyväskylään paluu onnistui jo keskiviikkona. Keskiviikko ilta toikin tullessaan paljon perhojen sitomista kisoja varten, KymiOpen2014 sekä Karkkilan SM-karsinta tulevana viikonloppuna. Torstai aamuna tytön lähdettyä koulutielle ajattelin käydä tekemässä pikapiston Muuramenjoelle, ihan vain 2h.

Otin matkaan Ikonin Optiman 10`6 luokkaa 2-3 ja uuden nymfisiimasetin lockleadereineen ja kietaisin perhoiksi ruskean liimanymfin oranssilla kuulalla, hareksen ja yökyöpelin. Aloittelin kalastuksen tuosta palokunnan mutkasta. Muutaman heiton jälkeen perhoja vietiin ja kyseinen yksilö oli kiinni tässä "pt" liimanymfissä, kuitenkin jatkaen vapauttaan muutaman sekunnin temuamisen jälkeen.. Tosiaan Tiemcon jigikoukun saatavuuden takia olen sitonut kaikki nymfini FullingMillin jigiin ja testit ovat olleen aika vähäisiä joten ihan täysi luotto ei koukkuun vielä löydy..

Jatkoin kalastusta palokunnan rannalta edeten ylöspäin. Hieman ennen puusiltaa on hyvä kirbelin paikka ja "ottimonttu" ei pettänyt taaskaan. Tästä sain yhden peruskillen haavittua. Jatkoin puusillan yläpuolelle ja jo viime mujon reissulla tapaamani isomus oli taaseen tomuttamassa tätä kutusärkkää. Viimekerralla oli vain niin ohkaset tapsit että en viitsinyt turhaa sitä koukkuun yrittää tietäen notta jos sen kiinni saan niin potku ja tapsit poikki.. Nyt peli oli aivan toinen..

Kyseinen mamma on ollut tietääkseni siimanpäässä jo useampaan otteeseen ja antanut siimat silmille monelle. Sen ehkä huomasi ottihalukkuudesta.. Muutamien minuuttien jallittamisen jälkeen mamma kuitenkin hyväksyi yökyöpelin suuhunsa ja ampaisi aivan suoriltaan alavirtaan. Toveri on tosiaan tainnut olla siiman päässä ja tiesi kyllä minne oli matkalla jotta karkuun pääsisi.

Hetki temuttiin kuitenkin tässä puusillan yläpuolella kunnes pääsi tähän mistä virta alkaa todella voimistua ja meno oli kyllä aika kylmää.. Harvinaista Muuramenjoelle, mutta perään oli mentävä. Ei auttanut enään jäädä rannalle seisomaan. Mamma vei miestä kun pässiä narussa vaikka annoin painetta kyllä todella huolella, ei auttanut. Alaspäin...Alaspäin...

Jouduin tulemaan aina palokunnan mutkaan asti perässä alittaen puusillan ym rannalla olevat esteet. Pitkästä aikaa oli tekemisen meininki! Tuntui että kalalla riittää virtaa ihan tosissaa ja pyrki vieläkin alemmas, mutta tässä vaiheessa päätin lopettaa leikin. Ajatuksella karkaa jos karkaa. Siimat vavan ja sormien väliin ja vetoja...

Kala otti kuitenkin viimeisen syöksyn juuri minua kohti ja sain koppaistua sen ns. karkumatkallaan haaviin. Tuurissaan oli tuokin. Kala haavissa ja kaivoin GoPro:n esille.. Akku loppu tietenkin, vaihdoin 3:sta vara-akusta mukaani ottaman tyhjän tilalle... Tyhjähän se oli sekin perkele! Ei muutakun puhelin kouraan ja parit kuvat. Iphonen käännettävä kamera meille "selfie" kuvaajille on aivan paska, rakeinen ja epätarkka. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut joten...

Mamman päästin jatkamaan touhujaan tietenkin takaisin jokeen.. Tälläinen yksilö on paljon kivempi siimanpäässä kun kattilassa tai häkään tapettuna.. Luulin jo kalan väsähtäneen tälläisestä rallista, mutta bullshit! Vettä heitti vielä naamalle rannalta lähtiessään... 

Päätin jatkaa kalastusta täältä puusillan yläpuoleiselta koskipätkältä ja käydä katsomassa joko taimen olisi noussut kouhujen taakse, taikka yleensäkkin kovaan virtaan. Pikaisesti koluttuna sain 1 pienen poikasen, ei siis ihan vielä.. Jatkoin palokunnan mutkalle ja sain täältä vielä yhden kirjon, sekä yhden tästä "uimarannan" puujuurikon kupeesta.. Hyvillä mielin pystyin lähtemään kotia ja luotto koukkuihin paranee kokoajan. 

Ottiperhoina toimi siis Yökyöpeli, pt ja pinkkilarva ja tästä on hyvä lähteä kohti viikonlopun koitosta..

Writed By: Atte Valkama

Ei NygynNygyä

Raudanjärvi

Noniin, pitkästä pitkästä aikaa tuli käytyä kastamassa siimoja myös järvikalastuspuolella. Tarkoituksena oli seurata Hiltusen Jyrkin heittämistä ja ottaa oppia omaan suorittamiseen. Onhan tuo aina ilo katsoa kun ammattimies on asialla ja siima senkuin vain linkoaa niin kovin helposti, kevyesti ja vaivattomasti, kun taas itsellä se on edelleen sellaista räveltämistä. Ei siinä auta kun heittää, heittää ja heittää, oppia ikä kaikki....

Tosiaan tarkoitus oli alunperin ottaa nymfisetti mukaan ja nakkailla ainoastaan nymfejä.. Uusi kela ja siimakin kun oli hankittuna tähän hommaan ja siihen astellee se toistaiseksi myös jäi. Unohtu meinaan siimat ja nymfit kotio, sinällänsä harmi sillä tietääkseni Jussi ja Jykä sai kalansa nymfeillä... Ittellä jääden muutamaan pohjatärppiin ja puunoksiin omat nykäisyt.

Ei siinä auta kun vain reenata ja harjoooootella kovasti tulevia koitoksia varten.

Writed By: Atte Valkama