keskiviikko 27. elokuuta 2014

EFFC 2014 Sweden, Jämtland




Ruattin kilipailut



Heti alkuun pahoittelen etten saanut tekstiä tehtyä viikonloppuna vaikka niin lupasin. Iski jokin mystinen svärjeflenssu ja veti voimat aivan poijes ja het ku vähänkään sai ruotoa irti lakanoista niin jo piti lähteä isäukolle kantoavuksi.


Reissuun kuitenkin lähdettiin Jyväskylästä 5.8 klo 14;00 määränpäänä Turku. Täältä tarkoituksena ylittää mertenteitäpitkin tuo lahukka ja jatkaa aamusella autoilla kohti Östersundia ja majoitusta. Sovimme notta koko porukka painelee Turusta yli samalla kertaa niin ei tarvitse eksyä kun sitten kerralla kaikki. Laiva lähti klo 20;30 muistaakseni ja satamassa oltiin hyvissä ajoin chekc innin tähden. Autot laivaan ja porukalla buffettiin täyttämään vattat sekä muutamat oluset naattimaan. Ilta menikin siinä joutuisasti ja buffan jälkeen kävimme porukalla ottamassa parit väkevämmät ennen nukkumaan menoa. Kaitsu tosin pysyi vesilinjalla....






Seuraavana aamuna olikin ajovuoro ja matkaa majoitukseen oli vajaa 600km. Matkalla meidän piti käydä ostamassa harkkaviikolle luvat valmiiksi Åmmeranin FiskeCampista ja pienten sekaannusten jälkeen olimme Jyrkin kanssa ainoat jotka tänne lopulta löysivät. Kallen porukka paineli alempaa tietä ja lopulta suoraan majoitukseen kaupan kautta, sekä hakemaan kentältä koutsiksi valikoitunutta Sandro Soldarinia. Me taas kävimme ostamassa luvat ja menimme pariksi tunniksi liottamaan siimoja ja ottamaan kontaktia naapurimaamme kaloihin.






Harjoitusviikko kului aikalailla samalla kaavalla koko viikko. Herätys, aamupala, joelle, 3h kalastusta, tauko ja 3h kalastusta. Takaisin majoitukseen perhoja sitomaan, sekä syömään illallista ja huoltamaan varusteita. Tämä ei oikeastaan poikennut tavallisesta kalareissusta juurikaan, muullatavalla kuin kalastusta oli päivässä puolet vähemmän kuin patikkareissuilla. Yhden päivän heitimme järvellä ja tuloksena oli muutama harjus ja siikoja sekä Jyrkin palanu takaraivo. Miehellä kävi niin paska tuuri jotta lippalakin takaosasta paisto suoraan kattoluukkuun ja sehän palo... Voin sanoa että olisi tehnyt kyllä äärettömän paljon mieli käydä läppäisemässä miehen punoittavaa kattoluukkua, mutta ei sitten jostain syystä vain tullut käytyä.








Reeniviikolta ei juurikaan ihmeellisiä ole kerrottavana kuin parit pikku jorinat jotka jäivät mieleeni. Itsellä taittui nilkka jonninverran pahasti, turposi ja tummui. Kuitenkin teippauksella selvittiin ja yhdellä välipäivällä pahimmasta. Tosin uhrauduin sen verran että säärikarvoja tuli sheivailtua, teippi kun jäi niin tiukkaan ja sitä kun parina iltana itku silmässä nyhräs irti sen kilometrin. Otin ja sheivasin melko seksikkään nilkkani ja puoli säärtä sileäksi kuin salalarvan uinti....



Toinen hauska sattuma oli nilkan nyrjähtämisen jälkeen Kallen apuvälinepalvelu. Mies kävi koppasemassa joesta kyynärsauvan, kun joukkuetoveri sitä niin tarvitsi. Mietimmekin kuinka olisi mahtava kuulla tämän alkuperä, sekä kuinka se on jokeen lopulta päätynyt ja miksi. Apuväline on nyt kuitenkin varastossa ja hyvänä muistona tältä reissulta. Kallen apuvälineestä saa myös asiantuntevan esittelyn tuotteesta



Harjoitusviikko meni kuitenkin erittäinkin nopeasti ja Kallen sauvan jälkeen oli aika ottaa rentouttavampi ilta, sillä seuraavanapäivänä oli siirtyminen kisahotelliin ja avajaiset. Tähän oli hyvä lopettaa ja aloittaa tsemppaaminen kisaviikkoon. Kirjoittelen kisaviikon erikseen.













Writed By: Atte Valkama

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti