lauantai 19. heinäkuuta 2014

Ivalo



Vihdoin mökillä



Sen verran monta reissuraplaa olen ivalosta kirjoittanut ja tämääkään ei juuriikaan erinlainen ollut, joten kirjoitan vain pienenpienen tekstin.



Vihdoin ja viimein kun pääsimme mökille, oli vuorossa perinteiset tehtävät. Metripizza uuniin ja sängylle makaamaan, nauttimaan olostaan ja mökille pääsystä. Pizzan valmistuessa kerittiin hakea juuri ja juuri ämpäriin vettä kahvinkeittämistä varten, sekä levittää hitusen tavaroita pitkin mökkiä.


Ekana iltana kävimme kopaisemassa pienoisen koskenpätkän josta nousikin mukavasti sekä pientä harjusta että taimenta. Esa kuitenkin nappasi 0,10 tapseilla komean n.40cm taimenen ja kyyti oli kylmää. Tämän jälkeen mies tokaisi että sen verta hieno saalis tälläisestä paikasta. Oli parempi päättää kalastuspäivä tähän, todelliseen onnistumiseen. Ei muutakuin mökille vetten kantoon ja saunanlämmittämiseen.


Seuraavana päivänä kävimme täällä pitkällä koskella, jossa haavi heilasti useamman kymmentä kertaa tai voisi melkein sanoa lähemmäs sata. Taimenta pääosin. Täältä taaseen itse sain n.40cm komian taimenen joka antoi kyllä aikamoiset rallit. Päivä oli mahtava ja erittäin antoisa.


Veneelle päästyä alkoikin sitten pienoiset ongelmat, tuuli oli melkoisen kova ja taivas näytti suhteellisen synkälle. Vettähän se hitusen heitti, mutta mitäpä pienestä.. Vene kun oli laskettu pienestä koskesta alas, ongelmat senkuin suureni. Vetäisin konetta käyntiin ja ei sitten minkäänlaista vastusta, puristukset kateissa... FUCK!! Siinä aikani konetta piestäessä alkoikin yht´äkkiä vehkeet pelaamaan ja homma senkuin jatkui. Ajelimme mökille körötellen sillä pienoinenkin kaasun lisääminen toi sellaisen metelin, pelotti jotta kohta se 20v palvellu ihan uus kone mänöö rikki. 


Lähtöaamuna kun kamat oli veneessä ja vene tuupattu laiturista vetten päälle ei ollut koneesta enään mihinkään. Ei sitten vaikka kuinka piäksi. Soutuhommiksihan se meni joten Esa sai soudella about 10km tupaten täyteen pakatulla veneellä. Harmikseni olin moottorimiehenä joten en voinut Esaa juurikaan auttaa.....


Autolle päästyä lyötiin kamat konttiin, konetta myöten ja lähdettiin ajelemaan tagasipäin. 


Pikavisiitti, mutta sanottaanko jotta sitäkin hauskempi. Ensivuoden reissua jo odotellessa, sillä tänävuonna ei pohjoisiin enään kerkiä. 








Writed By: Atte Valkama




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti