Perhonjoen kisäpäivä 2.6.2012
Edellis illan nukkumaan lähtö meni jonnin verran pitkäksi liitereitä sitoessa ja pääsin untenmaille vasta klo 00;30 ja kello oli jo soimassa 02;45 joten unet olivat aika heikoilla kantimilla.
Kello soi ja tunnelma oli jotenkin apea, ei jotenkin olisi jaksanut lähteä, ei sitten millään. No pakko raahautua ylös ja mennä moccamasterin kanssa keittöön pörisemään ja puuskuttamaan, tuoppi vettä huiviin, kahvit ja sohvalle istumaan puoleksi tunniksi nollat taulussa, olo ei ollut tällä hetkellä mikään voittaja, ei penaalin terävin kynä.
No siitä vielä toinen kuppi ja kamat kasaan, auto käyntiin ja kohti Keskus sairaalaa josta sovin toisen kisaherran kanssa että otan hänet siitä kyytiin, tämä uusi tuttavuus Vihtori Kivistö löi kamppeet auton konttiin ja istui kyytiin, havaittavissa oli jonkun sortin väsymystä täälläkin ja heti alkuun tiedotettiin että hänkään ei ollut nukkunut tuntia pidempään, joten tässä oli jo nähtävissä 2 mitallsuosikkia, meinaa klo on 03;45 ja seuraavat 22h pitäisi keskittyä täysillä! ja Vihtorilla kävi niin hyvä tuuri että takaisin Jyväskylään päästyä hän sai lähteä vielä Turkuun viihtymään samoilla silmillä.
No 210km olisi edessä, uusi tuttavuus joten juttua tulisi riittämään, joten siinä selvisikin matkalla että ei tämä poika ollutkaan mikään tyhjäntoimittaja vaan vanhanliiton kisamies, 5:ttä vuotta hänkin oli jo tätä rallia jaksanut ja mitallia oli plakkarissa nuorten SM kultaa myöten.
2,2km oli matkaa jäljellä kisakeskukseen, ja kello näyttikin jo 06;04 joten hyvissä ajoin oltiin, koska tämä arvonta jossa viimeeksi olin hukassa jos jossain, alkoi vasta 06;30. Kisapaikalla oli järjestetty aamupala joka maittoi tässä vaiheessa varsin hyvin.
Arvonnassa lappu jonka otin, kertoi minulle paikan A4 ja taas oltiin jonnin verran hukassa että mitä taaseen tapahtuu. No ei siinä kun autolle ja wrum wrum kisakoskelle jossa olikin hyvät opasteet ja paikalle löydettiin. Kamppeet autosta pihalle ja kurapuku päälle, tässä vaiheessa aurinko pilkisteli ja mieli oli hyvä. Kävin rannassa ja olin kateellinen Vihtorille jolla oli lappu A5 koska pienten pooli ihmettelyn takia hänelle tuli järjettömän herkullisen näköinen betonipaalutettu niska, jossa betonit tarjosi kaloille oikein hienoja herkuttelu paikkoja.
Vähän aikaa sekoilimme rannalla kunnes mieleni valtasi todellinen hymy ja nauroinkin jo siinä että no prkl, tämähän onkin minulle tämä niska ja Vihtorille tärähti lopen huonon näköinen loppuliuku!! AHHAHHAHA
Totuus; Pilli soi ja kisa alkoi, höntysin rantaan ja aloin piiskaamaan 3 liiterin voimin, aikani näitä herkullisia peilejä roplatessa alkoi totuus valjeta, EI siellä mitään kalaa ole! no tunnin siinä aikaani kulutettua menin vaihtamaan pohjan ronklaus setin pois ja otin upposiimalla varustetun pitkälinkous laitteen, heitto ja heitto, eeeeei sitten mitään, vielä heitto ja pum! siimat poikki, äkkiä uusi litka, heitto ja PUM!!! stana! siimat poikki, tai alimmainen ja keskimmäinen perho uupui, lopun 4 minuuttia heitin yhdellä liiterillä tuloksetta. Joten munat pataan tältä jaksolta, seuraavaksi 1h20min tylsääkin tylsempää vahtimista!
Jakso 2: Sama jatkuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu. Kaksi kirbeliä sain siiman päähäni räyhäämään, mutta kun ei pysy niin ei. Ja hei kerran keitetyt munat laitettiin takaisin pataan! joten tyhjä jakso oli tämäkin, Seuraava 1h20min meni taas tylsyyden pohjalla vahtiessa kaatosateessa ja myrkytuulien puhaltaessa.
Jakso 3: Mikäs sen parempaa kuin läpimärät vaatteet, kylmä, nälkä, väsy, kiinnostuksen lopahtaminen, henkinen murtuminen ja polven rikkomisen jälkeen lähteä intoa puhkuen jaksolle 3. No ei ainakaan lämmin sauna ja kylmä olut, mutta minäpä tiedän! mennä koskeen seisomaan ja hammasta purren kahlata polven huutaessa kisa aamun lähtöpaikalle! Ja mikä parasta, tälläkin jaksolla karkuutin yhden! Joten vedin tältäkin jaksolta tyhjät!
Mutta se mitä käteen jäi näistä kisoista oli 3 rakkoa, hajonnut polvi, viimeinen sija, ja tyhjä auton tankki, märät vaatteet ja päänsärky ja suuret epäilykset että se gawlikin myymälän ukko on varmaan viilannu lähettämiään koukkuja koska ei kalat pysynyt!
Kotia ajellessa mietin kuitenkin jo seuraavaa kisaa, pitkäkosken karsintaa. että lähteekö vai ei? No menihän tämä reissu niin pirun hyvin että pakkohan se on lähteä! joten ei muuta kuin sitä odotellessa!
seuraava reissu on Torstaina 7.6 starttaava lapin matka josta kirjoittelen sitten kun kotiudun.
- kyllä se räikkä kohta soi -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti