Poutaa Ounasjoella

11.6.2012

Päivä aukesi taas siinä ihmetellessä ja tämä aamu oli jo hiukan edellisiä rauhallisempi, syötiin rauhassa, tekaistiin muutamat perhot, juotiin aamukahveet mökin terassilla samalla auringosta nauttien, herranjestas sentään! aamuaurinkoa klo 16:sta huitteilla ja lämpötilakin +18, aikamme siinä herkutellessamme aurinkoa ja kahvia, tuli himo päästä heti kalaan. Pintureita liottamaan.

Kahluuhousut jalkaan, t-paita ja gollege, muuta ei tarvinnut, oli lämmin. Suuntasimme siis niskalle ja aloittelimme istuskellen ja ihmetellen ja etsien pintäkäyntejä, sillä päiväkorentoa oli ja sitä oli paljon! vartin verran istuttua näkyi aivan rannan tuntumassa muutama pikku tuikki, Jussi huomasi nämä joten Jussi sai myös kalastaa ensin, minä jäin kamera mieheksi, kunvain tärppää niin hienoja kuvia tulee, peilityyni niska, poutapilveä ja pinturit!

Tämä ei varmaan teitä yllätä mutta eihän se kelpuuttanut Jussin perhoja, 2 hutia ja siinä se oli, oli minun vuoroni kokeilla, ja lopputulos oli sama. Istuttiin taas hetki ja ihmeteltiin että miten ei pintovia näy enempää vaikka päiväkorentoja oli tuhansia!

Menimme hiukan alaspäin ja kokeilimme lisää, pari hutitärppiä taas, ei kiinnityksiä. Hiukan masennuimme ja vaihdoimme larppaus setit molemmille, kokeilimme edellispäivien harrimestat ja ei mitään! WTF??? hienoin päivä mitä tällä reissulla on ollut ja siltikään ei räikkä soi! vesi oli laskenut n20cm siitä kun mökille saavuimme, joten se oli mentävä jo lantiota myöten jokeen ja kokeiltava kauempaa rannoista. Sieltä löytyi kalaa mutta sekin oli pientä harria. Jussi tosin sai yhden paremman harrin josta päätettiin tehdä ruokaa, perkaus ja kala kivelle odottamaan, tätäkin ainokaista yritti käydä oranssi ystävämme kettu vohkimassa! onneksi Jussi kerkesi ensin. Itse menin alaspäin ja Jussi meinasi lähteä kokeilemaan niskaa vielä pintureilla. Mökkimme edustalla on todella syvä monttu josta kokeilen aina, ihme kyllä siitä ei ole vielä isoa kalaa tullut vaikka on niin komia akanvirta ja syvää. Aikani siinä frensliiteriä uitellessani tälläsi kiinni, huomasin että nyt ei ole pikku harri! no ei se isokaan ollut mutta parempi kuitenkin, heti tärpin jälkeen jäi ilmeisesti sivuperho vähäksi aikaa kivikkoon kiinni jonka tähden se tuntui isommalta. Tämä harri puraisi mustaan liiteriin.

Itse menin vielä alaspäin ja painelin mökin ohitse, kalastelin rauhassa monttuja ja aikaa vierähti reilu pari timmaa, en saanut mitään näistä montuista, luovutin ja lähdin mökille, lähempänä alkoi kuulumaan jokin outo ääni ja ihmettelin mikä se on. Menin mökille ja ääni kuului kovaa ja oli jotenkin tuttu. Menin mökin nurkalle ja löysin Jussin, hänellä oli kirves jolla kurmuutti mökin nurkalla olevaa isohkoa puuta, katsoin ja Jussi vain tokaisi että aina on halunnut kaataa kirveellä puun! No sittenhän se on kaadettava, koska tontilla on kyllä puita mitä kaataa, ja jos kerta se on miehen haave niin pitäähän se saada toteuttaa!

Tätä tukkia Jussin piestessä mietiskelin että mitähän sillä tehdään, polttopuita riittää ja noin isosta puusta ei kyllä kirveellä halkoja viitsi tehdä, meinaa se että teet siitä 40cm pöllejä josta sitten halkoja niin on aika kova homma. Olin hiljaa vain ja päättelin että kait sillä miehellä on jokin tarkoitus kuitenkin pohjalla. ja olihan sillä!

Kuvasta näette että muurikkapannu odotti mökin nurkalla käyttöä, mutta kun ei ollut nuotio paikkaa niin ei voitu käyttää, paitsi kun Jussi kaatoi tuon puun oli hänellä ajatuksena tehdä nuotio paikka. Olihan se ihan hyvä välillä tehdä muutakin kuin kalastaa, joten ryhdyttiin hommiin. Tästä puusta katkaistiin kirveellä 2kpl 2,5m pituisia tukkeja jotka raijattiin mökin edustalle, kuorittiin ja poltettiin pinta töhöllä että pihkan tulo estyy ja tuloohan noista komian näköiset! Itsellekkin tuli himo kaataa kirveellä puu ja kävinkin heti toimeen, kaadoin 2 ranteen paksuista risua mökin takaa josta veisteltiin samalla juopon kaiteet portaiden kylkeen ja samalla tyylillä poltimme nämäkin. Komiat on! vielä vähän lisää kaidetta ja syksyllä uusi väri mökin pintaan niin avot!

Tämän pikku rojektin jälkeen otimme puhelun KojamoRallin Rovaniemen vahvistus Touko "jokkepappa" Eräjärvelle ja kysyimme onko mies tulossa Ounajoelle niinkuin alustavasti oli puhe, mies kuitenkin ilmoitti että ei pääse kun keskiviikkona olisi lääkäri joten visiitti ei jäisi kuin päivän mittaiseksi, varattuna oli miestä varten lettukestit, joten harmiksemme jouduimme syömään nämä kaikki itse, uudella nuotiopaikalla ja muurikka pannulla paistetut herkut maittoivat oikein hyvin hillon ja kermavaahdon kera. Näitä rouskuttaessa päätettiin että lähdemmekin huomenna aamulla heti herättyämme kohti Rovaniemeä ja Toukon kalaparatiisejä. Laitettiin siis sauna päälle ja lähdimme vielä loppuillan taittuessa jo alkuyöhön kolistelemaan vielä yhden pikkujoen jonka vain saari irroittaa Ounasjoesta, kävimme täällä ja paikka näytti oikein hyvälle, täällä kuitenkaan ei tullut Jussille kuin yksi +30cm harri ja itselle yksi todella hyvä kiinnitys, huomasin heti että nyt on parempi kala, tällä oli muutamat määrätietoiset potkut jotka veivät suoraan kovaa virtaa kohti, oli pakko lyödä liinat kiinni sillä olin puiden välissä rannalla ja vettä rannassa pari metriä joten jokeenkaan perään ei voinut hypätä. Niinhän siinä sitten kävi että kala irtosi vaikka kuinka 3luokan 10jalkainen nöyrtyi luokilleen, pelkäsin jo vavan menevän poikki. Eli tämän kaverin kanssa on hommat vielä kesken ja sovittiin jälleen näkeminen parin viikon päähän. Tähän aurinkoiseen aamuun oli hyvä lopettaa.

Tämän jälkeen kokosimme kamppeet ja mentiin mökille jossa odottikin jo sauna valmiiksi lämpimänä, saunottiin, juotiin muutamat oluet ja otettin naukut captain morgania ja menimme hampaiden pesun jälkeen unille odottaen huomista Rovaniemen 2päivän visiittiä isoja taimenia väsytellen...

Kiitos Ounasjohka näistä hienoista päivistä.

Writed By: Atte Valkama