8.6.2012
Aamu valkeni ja herääminen tapahtui puoliltapäivin, pannukahvilla, pekonilla ja munilla.
Aamupalan valmistuessa kaasuliedellä kietaisimme edellispäivän ottiperhoiksi todetuista perhoista muutamat lisäyksen rasiaan, eri kokoiset ja painotukset.
Siinä samalla kun perhoja teimme päätimme lähteä katsastamaan tästä järvestä lähtevät kosket, se tiesi pientä soutamista ja koskenlaskua ja rutkasti kalastusta, sekä mahdollisuuden isompaan taimeneen. Se tiesi siis että aamupala ääntä kohti ja kamppeet kasaan, sama satsi kuin eilen mutta lisänä kattila, paketti jauhelihaa, makaroonia ja voita. Tiedossa oli siis ensimmäiset nuotio mössöt!
Edellispäivän tammukat saivat jäädä kaasujääkaappiin odottamaan savustusta, sillä ei sitä nuoret miehet malttanut jäädä paljoa paikalleen sillä kalaan oli päästävä! sen tährenhän siellä oltiin. Taas vene täyteen roinaa ja kasa vapoja sekä kaksi tuskin housuissaan pysyvää kalastajaa, vielähän tähän saajamies luokkaan meillä ei asiaa ole ollut.
Nokka kohti jokisuuta, moottori seis ja airot veteen melskaamaan Jussin tahdotussa tahdissa, tosin näillä seuduilla ei vauhdilla kannata mennä, sillä ei reissua millä ei kiveen osuisi. Tämän osuuden soudettua pääsimme pienen n.100m mittaa kantavan tosin muutaman metrin pudotusta hallitsevan koskenpätkän niskalle, josta tuloksena joskus ollu isoja harreja, isäukkokin saanut aikanaan jopa 1,5kg harrin tästä. Minä jäin melamieheksi ja Jussi sai kunnian aloittaa niskalta...... Eipä siinä tälläKÄÄN kertaa mitään ollut, tai ainakaan tullut.
Tämän niskan jälkeen tämä pikku "ränni" tarjoaa muutaman "ison" kalan paikan, joista olen kerran saanut kalan ylös asti ja joka kesä karkuutan muutaman kerran, nämä luonnon konkarit kun ottaa tuon virran hyödyksi niin kyyti on kylmää 3 luokan vehkeillä! Ajattelin että itse kun pääsen tänne paratiisiin jo 2viikonpäästä takaisin niin saa Jussi kopeloida nämä ensin, no ei näistäkään kohdistä tärppejä tullut vaikka mies antoi kaiken keskittymisensä näihin.
No tällä kertaa koski otti Jussista voiton ja mies paineli alajuoksulle harri jahtiin. Minua jäi vähän ihmetyttämään että ei edes tälliä antanut nämä kohdat. Kokeilin 7 eri perhoa ennenkuin ajattelin että viimekesältä hiukan jo vitsiksi tämän tehokkuuden ansiosta muodostunut Pinkki Foomi Murkku saisi tässä ei pintovassa +5 asteen sateessa näyttää voimansa. Itseä jopa hiukan ajatus nauratti että kaikkea se siiman päähän laitattaa, varsinkaan pinturia näinkin hyvässä säässä. Eka heitto, meni lääryksi, toinen heitto, jäi kiville, kolmas heitto ja tuuli heitti sivuun, luovutin tässä kelissä tuon heittämisen ja annoin valua kiven etusalle ja aloin viistättämään murkkua, loikka ja kiinni on! suoraan virtaan vetoja ja sinne meni! ei siis tänäänkään, no toinen paikka, pomputtelin akan virrassa pinkkiä murkkua ja imaisu kävi ja siimat soi jo 20m alempana kovassa virrassa, kosken ylle kaatuneeseen puuhun siimat poikki, TAAS!!! no tiedän että jonain päivänä keksin konstin käyttää nämä kaverit haavissa. Ja niin hienoja karkuutuksia ovat antaneet että jos joskus ne saan niin takaisin kyllä laitan! paikkansa ovat koskessa ansainneet.
Jussi käytti harria jos toista kuivalla maalla ja päätettiin jo jatkaa matkaa, ajattelin itse että näiden karkuutusten jälkeen pakko saada yksi kala pysymään haaviin asti kiinni. No harrihan se sen teki. Sain taas hyvän mielen jatkaa matkaa.
Kosken alla sijaitsee toinen veneemme jolla jatkoimme matkaa alemmalle koskelle lompolon halki, niskalta n45cm harri otti pinkkiin murkkuun, Jussi kolusi kosken lävitse harria koukkuun narautellen tasaisen tappavasti.
Ei jääty koluamaan, vene koskesta alas ja matka jatkui, minä soudin välillä. 3:s koski, muutaman harrit nopella kopaisulla Jussille ja itse laiskana en jaksanut kun kokeilla pinkkiä murkkua niskalla mutta ei antanut mitään. Vene siis koskesta alas ja edessä oli pidempi soutu, n2-3km soudettiin puoliksi tämän järven yli.
4:s koski ja kello hipui jo 19:00 tuntumassa, oli siis päivällisen aika. Tulet, ja mössö tulille, ehkä elämäni paras makaroonimössö mitä olen saanut maistaa! Jälkiruuaksi oli varattu pannukahvit, muutamat palat suklaata ja sikari. Ruokajuomaksi oli olutta ja vettä koskesta. Jokainen päätelköön että vesi siis maistui!
Tältä koskelta ei kannattanut enään veneellä jatkaa vaan ottaa käytöön maastoon suunnitellut 2jalkaa ja leuka rintaan tyyli, sillä matka oli seuraavalle koskelle jossa emme koskaan olleet käyneet oli n. 5km suuntaansa, aikamme käveltyä jouduimme ylittämään joen toiselle puolelle koska matka lyhenee muutamalla kilometrillä, ylityspaikaksi löytyi koski osuus josta pääsi helposti yli. Tällä koskijaksolla en itse juuri heittänyt vaan keskityin tutkimaan ympäristöä ja puhumaan puhelimeen. Puhelimessa oltua ja aikani maahan potkiessa ja ihmetellessä puukkoa mikä oli lyöty puuhun kiinni vuosia sitten, otti Jussi komian erävoiton 36cm kultaisesta taimenesta, tästä oli siis hyvä ottaa nuo maastopelit käyttöön ja jatkaa matkaa, olimmehan jo puolessa välissä.
Perille päästyämme näimme kosken niskan, tämän kosken josta oltiin paljon huhuja kuultu, kuinka siihen iso kala nousee syömään, paljon oli yli 1kg:n ja 2kg:n kaloja noussut. Olimme haltioissamme ja heitettiin ylävitoset ja hehkutettiin että kyllä tuolla kaatosateessa, soissa rämpiminen kannatti! Tuttuun tapaan Jussi otti loppuliun haltuun ja minä taas niskan seudun. Sain heti niskan virran reunasta n.30cm kirkkaan taimenen, hitto! nyt on hyvä mesta!! koskea kolutessa (30m) sain vielä pari hyvää kontaktia kaloihin ja yhden todella raivokkaan siimat poikki vedon. Nooooooo tämähän oli vasta alkupätkä, jotenka ei kun alemmas ja töppöstä toisen eteen, tosin sen 5km jälkeen olimme vasta siinä niskalla, eli vielä 2km olisi alaspäin mentävä, ja niin teimme. Se oli kuin unta!! saavuimme paikanpäälle ja voooooooooooooooooooooi VIT?=)¤#()Q30 SAA=#¤=(#-NA!!! vastaan tuli järvi! joten tässä vaiheessa istuin mättäälle ja toivoin todella että se olisi ollut sitä unta mitä luultiin!!! mutta ei, karu totuus, tätä paikkaa ei ollut olemassa, ehkä hiukan turhautuneena tästä lähdimme näillä jo jonnin verran väsyneillä maastokulkuvälineillä tampsimaan takaisin, 7km! 7!! ja aivan turhaan! no töppöstä toisen eteen ja takaisin, hiljainen oli kävelymatka takaisin.
Nuotiolle päästyämme keitimme kahvit ja tässä vaiheessa katsottiin toisiamme ja purskahdettiin epätoivoa ja itkua havaittavaan nauruun ja korkkasimme viina pullon! sekin laitettiin lepäämään nuotion viereen ja pullokin suli. puolituntia levättyä katsottiin kelloa, sekin oli vasta 3yöllä, ja niinkuin tiedätte, sama matka takaisin kuin tultaessa, eli edessä soutamista muutama kilometri, 3 koskea ylös. soutamista ja veneellä pari kilometriä että mökille päästiin, tässä vaiheessa ei enään kiinnostanut kalastaa, satoi jo räntää. Ensimmäisen kosken ylös mentyä satoi jo nyrkin kokoisia hiutaleita, vaikka näky oli ainutlaatuinen isoine hiutaleineen, silti se vitutti! paleli! väsytti ja janotti, oluttakaan kun ei mieli tehnyt tässä vaiheessa. Päästyämme kosket ylös siihen pisteeseen että voi moottorilla ajaa, niin eipä satanut eikä tuullut, pelityynellä järvellä päästiin mökille! saunaan tulet, läpimärät vaatteet sinne ja untapalloon, klo 05;30 ja KojamoRallin kulmakivet kuittasi itseltään tajun pois...
Writed by: Atte Valkama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti