Sm-Finaali 2014, Konnevesi / Valkeisjärvi

Finaali

Tämänvuoden finaalit olivatkin seuramme järjestämät yhdessä Haapamäen Kalatirrien kanssa. Kohteena olivat Konneveden koskireitti, sekä Keruruun Valkeisjärvi.

Itse nostin lapun B-ryhmään joka tiesi aloitusta järveltä. Järvellä oli tarkootus kalastaa kaksi 3h jaksoa veneestä. Finaalit alkoivat oikeastaan aika samaan tapaan kuin viimevuonna. Aikataulut ja kaikki oli aika utopiaa vaikka järjestäjänä olinkin, keskityin lähinnä muihin hommiin. Kuitenkin venekaveriksi tuli viimevuoden tapaan Huhtaniskan Jani, joten tietoa ja taitoa olisi tiedossa taas veneen toisessapäässä ja tuuria toisessa. 

Jakso 1.

Aamulla bussikuljetus lähti kohti Valkeisjärveä ja matka taittui aikalailla silmiä lepuutellen. Rantaan päästyä alkoikin vehkeiden kasaus ja taaseen kävi sama moka kuin viimevuonna, tarkoitus oli lähteä liikenteeseen SlowInterillä, niin siinä unessa tempaisin fästin vapaan kiinni. Perukkeen tehtyä en sitten jaksanut enään ruveta vaihtelemaan vaan riensin aamukahvin jälkeiselle istunnolle. Jaksosta ei paljoa kerrottavaa ole, sillä ekoilla heitoilla yksi tälli ja yhdet tapsit poikki. Jani sai yhden kalan ja karkuutti toisen. 2,40min tyhjää heiteltyä siinä sitten takaheitossa siimat osu toisiinsa ja omani jäi myttyyn muutaman metrin päähän veneestä, Janilla meni muutaman metrin kauemmas. Kille ampaisi pohjasta ja kävi hakemassa lilluneen liitsin suht pinnasta, haaviin ja peli auki. Tämän jälkeen sain hennon, mutta raskaan tärpin ja mittaukseen 48cm siika. Oli muuten eka siika mitä oon eläissäni saanut järveltä. Tästä vielä yksi kille tauluun ja yksi karkuutus.

3kalaa ja jaksosijoitus 6.

Jakso 2.

2kalaa karkuun ja puolivapaa järvenpohjaan, ei lisättävää....

Blänkit ja 20pongoa

Jakso 3.

Biitti nro13, Kellankoski. Tästä povattiin ennen kisaa kovaa biittiä.... Toisin kävi. 1kala, 3karkuun ja 2biitin ylhäältä alas uimareissua, hyvä aamunavaus.

1kala, jaksosijoitus 17.

Jakso 4. 

Biitti nro 19, Kellankoski. Kovavirtainen ja haastava ongittava. Kahlaaminen oli haastavaa kovan virran puolesta, mutta märät kalsarit takasivat välinpitämättömän kahlauksen. Tästä sain 4taimenta ja yhden harjuksen, karkuutin 2. Kuitenkin se mistä olin tyytyväinen, sain yhden enemmän kuin edelläkalastanut seuramme Tuomas. Tällä jaksolla oli myös hienoa katsoa kuinka meidän Tuomas edellisellä jaksolla meni kovassa virrassa kainaloita myöten ilman ongelmia ja nyt mies veti emälipat polviveteen ja sen jälkeen ui vielä parikin kertaa vaikka virranmyötä kahlaamisen olisi pitänyt olla helpompaa.

5kalaa, jaksosijoitus 8.

Jakso 5.

Biitti 4, Siikakoski. Tästä olikin noussut kalaa mukavasti koko kisan. Tästä sain tauluun 6kalaa ja samalla otin voiton Kuneliuksesta joka kalasti yläpuoleisen niskabiitin. Löimme meinaan vetoa ja panoksena oli olut, tietenkin.. Suolahden ja Jyväskylän välissä, ei kuitenkaan kummassakaan "kaupungissa" vaan välimaastossa, valitsemassaa ravitsemusliikkeessä ja valitsemansa olut. Joten jokin kaunispäivä se ajattaa Tikkakoskelle mukin äärelle..

6kalaa, jaksosijoitus 4.

Jakso 6. 

Biitti 9, Karinkoski. Tämä olikin ainut biitti missä olin käynyt harjoittelemassa ja pinturilla olisi käyttöä. Kalastelin koko jakson pinturilla, vaikka ainuttakaan kalaa en reenatessa pinturilla saanut. Nyt tosin sain 6kalaa pinturilla ja muutamia ohilyöntejäkin tuli. Niskan imusta sain tosin yhden ahvenen nousemaan pinturiin ja se oli elämäni ensinmäinen ahven pinturilla. Harmikseen ei ollut kisakalana. 

6kalaa, jaksosijoitus 5.

Loppusijoitus 21.

Omat finaalini kurahti toiseen järvijaksoon ja biitti nro 13. Mutta jokaiselle oli tiedossa huono biitti ja samalla viivallahan me keikki ollaan. Uitua tuli ja kalaakin tuli, joten ei nyt ihan tyytymätönkään voi olla.

Kuvia finaaleista näet täältä, sekä videokooste finaaleista on työstössä. Virallinen traileri on täällä.

Erityisesti haluan kiittää kaikkia mukana olleita valvojia, toimitsijoita, sekä keittiön hengetär Paulaa. Ilman teitä ei olisi ollut tämä mahdollista ja ilman meitä olisitte olleet jossain paremmassa paikassa sen viikonlopun ja taaseen ilman Paulaa olisitte olleet aamuisin ja iltaisin nälässä. Iso KIITOS KAIKILLE, paitsi niille 20 minua edellä olleelle...

Haluan myös kiittää koko seuramme puolesta, sekä kilpailijoiden puolesta:

Ruoto Oy

Haglöfs

Ukon-Ilma Oy

Tikkakosken Konepaja Oy

Jyväskylän Autopuhdistus

MadCroc

Kiitokset teille huippu palkinnoista ym tuesta.

Writed By: Atte Valkama

EFFC2014, Jämtland, Sweden

Game Days

Avajaiset oli pidetty, sekä viralliset harjoitukset heitetty. Toinen näistä meni joella ja toinen järvillä. Järvistä Tämä Ösjön niminen osoittautui todelliseksi kuoleman järveksi ja kilpailijatkin nimesivät tämän kisan jälkeen seuraavasti "lake of death", sitä se todella oli. Toisaalta paikalliset mitä siinä ennen jakson alkua pyöri, sanoivat heidän nimenneen kyseisen järven Dödjön:ksi eli samoilla kaavoilla oltiin.

Omat kisani arvatenkin alkoi juuri kyseiseltä järveltä, mikä oli toisaalta hyvä nilkaani ajatellen. Se kun huusi vieläkin aikalailla hoosiannaa ja vähänkin kävelyä niin turvoitus ja kipu oli aikalailla suuri. Joten järvillä aloittaminen sopi itselle hyvin, sillä ekana päivänä oli vain yksi jakso järvellä ja seuraavana päivänä järvi ja joki. Viimeiselle päivälle jäi siis kaksi jokisettiä jolloinka nilkalla ei niin väliä enään ollut, vaan täysillä pääsisi menemään. 

Jakso 1, Lake of death, dödjön...

Ei vetoakaan...

Tosin täältä tuli koko kisan aikana muistaakseni 8kalaa. Tässä kun otetaan sellainen pieni fakta, joka on hieman jopa pelottavaa. Kaikki kalat nousivat veneeseen nro3. Toki eri maille ja eri kilpailijoille, että ei vain yhdelle taisteluparille.. Oliko pohjassa siis tahnaa vai mitä? 

Jakso 2. Örävatnet

Omalla kapuvuorolla löydettiin parikin hyvää spottia, toisesta tuli enemmän alta 20cm ahventa ja jokunen oli jopa ylikin, Kalaa oli paljon, mutta alamittaista liikaa joten päätin soudattaa paikkaa josta oli joukkuepalaverissä puhetta. Täältä ei tullut vetoakaan ja puolituntia meni jokseenkin hukkaan. Soudatin vastarannalle ja löytyi spotti josta n. 15min aikana sain itse 7 mittakalaa ja epsanjooni joka oli venekaverina sai tästä 5mittakalaa.. Kapteenivuoro kuitenkin vaihtui ja tämä ehkä typerin espanialainen jota olen tavannut, soudatti meidät taas toiselle puolelle jossa vedettiin sitten 1,5h tyhjää. Tämä ei käynyt meikäläisen järkeen ollenkaan ja annoin asiasta kohtuullista palautetta koko paluusoudun venerantaan, tosin ei se englantia ymmärtänyt ja hymyili vaan kovasti takaisin. Sanotaanko että meidän poistuttua hotspotilta tuli tähän italialainen ja tsekki, joilla ei ollut vielä kalankalaa, sai tsekki 9 ja italjaano 6. Joten teki mieli kyllä lyödä espanjaalia 15krt... Mies tuli päättäjäisissä pahoittelemaan ja pyysi anteeksi idioottimaista vetoaan, ei auttanut. Olisimme siis voineet saada jakso 1 ja 2 täältä jos olisimme jääneet....

Jaksosijoitus 6.

Jakso 3. Midle Åmmerran

Mänätseri Maria oli mukana täällä, sillä ei ollut varmuutta mahtuuko hän Öravatnetilta hotellille menevien bussiin. Otettiin siis varmanpäälle. Biitti oli suht vaikea, todella matalaa ja heikkoa virtaa, 2syvää uomaa joita oli varmasti piiskattu jo ihan tarpeeksi. Jakson alussa heti parin askeleen jälkeen löysin syvän uoman rajan, tosin uimalla. Yhtään kalaa en löytänyt syvästä uomasta koko jakson aikana, joten keskityin matalaan virtaan ja hieman erikoisimpiin kohtiin mistä luultavasti enemmänkin on vain kahlailtu. Näistä löysin kaikkiaan 17kalaa ja vain pari pääsi karkuun. Hankala biitti, sillä harjukset eivät olleet yhdessä kasassa vaan aivan siellä täällä. Joten mitään röytöjuhlaa ei ollut. 

Jakso kuitenkin hyvin plakkariin ja sijoitus taisi olla jakso 3. 

Jakso 4. Lower Åmmerran

Aamujakso ja sanotaanko että tällä biitillä ei ollu jokikalastuksen kanssa mitään tekemistä, tai ehkä jokikalastuksen sillä koskikalastuksesta se oli kaukana. Biitti oli n.100m pitkä, 10-30m leveä, 4-6m syvä suvanto..... Vittu että sitten vitutti rantaanpäästyä. Teki mieli kaivaa paluumatkaa varten varatut 15olutta ja juoda se 3h jakso niitä ja odotella hyvin epätodennäköistä pintakäyntiä. Pakko se oli kuitenkin tsempata ja kalastaa.. Parin heiton jälkeen sain yhden harjuksen. Tämän jälkeen pitelikin tovin hiljaista ja kauheasti kerrottavaa tästä biitistä ei ole. Vissiin eka oli saanut jonkun kalan, 2blänkkiä ja minä. Odotukset ei siis kovinkaan korkealla. Sain kuitenkin sitkeä yrittämisen jälkeen mittaukseen yhteensä 4harria joista kaikki mitallisia. Uskokaa tai älkää niin pinturilla tuli kaikki ja syvimmän kohdan päältä, viimeiset 2m noususta näki kuinka se syvyyksistä tulee kohti perhoa. Head and tail ja rauhassa takaisin pohjaa kohti. Maltti oli valttia vastaiskun kanssa.. Myönnän että hieman siinä hiki nousi pintaan jokaisen kalan kanssa että vedänkö suusta vai jääkö viikseen kiinni. Kaikki 4tapahtumaa siis haaviin asti ja mittaukseen.

Jaksosijoitus muistaakseni kuitenkin 9.

Jakso 5. Upper Åmmeran

Tämä oli viimeinen jakso mahdollisuus pronssiin oli vielä olemassa kaikkien onnistuessa. Jakso alkoi heti pinturilla muutaman kohdistetun kalan heittämisellä. Eivät kuitenkaan nousseet, joten siirryin pikaisesti nymfaamaan alemmaksi kovaa virtaa. Täältä ensinmäiset 6kalaa saatua, joista vain 3 oli harmikseen mitallisia, siirryin takaisin ylös koittamaan havaittuja kaloja, 3heittoa ja 3harria mittaukseen. Tämän jälkeen pinturiin ei noussut ylhäällä enään mitään joten menin saman setin kanssa alas. Sain kovasta virrasta pinturia viistättämällä 4taimenta joista 2oli mitallisia. Sen jälkeen pinturit lakkasi toimimasta ja oli vuoro taas uida ja nymfata, välillä jopa valvoja huuti että "tule pois, tule nyt jumalauta pois ennenkuin hukut" Jatkoin kuitenkin sitkeästi uimakahlausta ja se tuotti mittaukseen vielä viimeisen 6min aikana 2 parempaa harria mittaukseen. Tässä kuitenkin katkotin 3krt piuhat, tuntui vaan helvetin kova tälli, pari pumppausta ja siimat silmille..?

Jaksosijoitus 4.

Kisat olivat siis ensinmäiset kansainväliset kisani ja loppusijoitus 22. Moni sanoi että kisani meni todella hyvin ensikisoiksi, omasta mielestäni kuitenkin olisin voinut pärjätä paremminkin. Joella tuskin olisin saanut parempaa suoritusta tehtyä, mutta Örävatnet jäi kyllä todella hampaankoloon. Siellä olisi voinut todella saada paremman sijoituksen, mutta sekään ei ollut omissakäsissä. Jokikalastukseen olin kuitenkin kisan jälkeen tyytyväinen ja reissuun lähtiessä tiesin kyllä pystyväni joella hyviin sijoituksiin ja jos järvet vain onnistuu niin kaikki on mahdollista ja vituiksihan ne meni, mitä sitä kiertämään.

Joukkue sijoittui loppujenlopuksi sijalle 5. 

Henk.koht:

Jyrki "jykä" Hiltunen 6

Kalle "seppo&seppo" Auramaa 10.

Atte Valkama 22

Heikki "Ilmestyjä" Kurtti 29

Kai "Professor" Kallio 53

Yksi asia kuitenkin ylitse muiden sai taas itelläni ihmetystä aikaan ja tästäkin varmaan jonkunlainen sota saadaan aikaiseksi mutta souwat? 

Kisoissa yhden päivän jälkeen Tsekkien Roman Heimlich tuli hotellille ja kävi todella todella kuumana, herran taidot varmasti kaikki tietävät. Kalasti biitti nro10, josta sai vain yhden kalan. Jakson jälkeen Puolalainen oli tullut sanomaan että kyseinen biitti on aivan paska, sillä olivat reeniviikolla kalastaneet kyseisen biitin läpi, kuten muitakin kisabiittejä. Eli siis kisaviikkoa edeltävällä viikolla. Myös Engelsmannit olivat nähneet poliskit harjoittelemassa kisa-alueilla jossa harjoittelu on ehdottomasti kielletty väh. 2kk ennen ajankohtaa. Tästä moni teki raportin FipsMouchelle ja herrat sääntöjen takana painoi asian suht villasella ja puolalaiset jäivät ilman rangaistusta... Kysymykseni kuuluun että mitä helvetin järkeä on tuollaisella järjestöllä, säännöillä ym. Jos sitten tarpeentullen ei ole kuitenkaan sen verta miestä, että voisi rangaistuksen antaa? Kisoissa oli toinenkin tilanne josta olisi voitu rangaista, mutta tämän todellisuutta en tiedä, vain kisan jälkeen kantautui sivukorvaan joten jätän sen kertomatta. 

Luulisi että kansainvälisissä kisoissa olisi sellaista porukkaa, joilla riittää munissa potku sanoa asioista ja antaa tarvittaessa rangaistuksia ym. ihmettelen vain ja sanotaanko että taas...

Se oli sellainen ruotsinreissu ja toivottavasti Italian Em-reissulla olen myös mukana, tosin en kilpailevana jäsenenä, mutta managerin roolista on ollut puhetta. Joten ehkäpä siellä sitten, jännä nähdä.

Writed By: Atte Valkama 

EFFC 2014 Sweden, Jämtland

Ruattin kilipailut

Heti alkuun pahoittelen etten saanut tekstiä tehtyä viikonloppuna vaikka niin lupasin. Iski jokin mystinen svärjeflenssu ja veti voimat aivan poijes ja het ku vähänkään sai ruotoa irti lakanoista niin jo piti lähteä isäukolle kantoavuksi.

Reissuun kuitenkin lähdettiin Jyväskylästä 5.8 klo 14;00 määränpäänä Turku. Täältä tarkoituksena ylittää mertenteitäpitkin tuo lahukka ja jatkaa aamusella autoilla kohti Östersundia ja majoitusta. Sovimme notta koko porukka painelee Turusta yli samalla kertaa niin ei tarvitse eksyä kun sitten kerralla kaikki. Laiva lähti klo 20;30 muistaakseni ja satamassa oltiin hyvissä ajoin chekc innin tähden. Autot laivaan ja porukalla buffettiin täyttämään vattat sekä muutamat oluset naattimaan. Ilta menikin siinä joutuisasti ja buffan jälkeen kävimme porukalla ottamassa parit väkevämmät ennen nukkumaan menoa. Kaitsu tosin pysyi vesilinjalla....

Seuraavana aamuna olikin ajovuoro ja matkaa majoitukseen oli vajaa 600km. Matkalla meidän piti käydä ostamassa harkkaviikolle luvat valmiiksi Åmmeranin FiskeCampista ja pienten sekaannusten jälkeen olimme Jyrkin kanssa ainoat jotka tänne lopulta löysivät. Kallen porukka paineli alempaa tietä ja lopulta suoraan majoitukseen kaupan kautta, sekä hakemaan kentältä koutsiksi valikoitunutta Sandro Soldarinia. Me taas kävimme ostamassa luvat ja menimme pariksi tunniksi liottamaan siimoja ja ottamaan kontaktia naapurimaamme kaloihin.

Harjoitusviikko kului aikalailla samalla kaavalla koko viikko. Herätys, aamupala, joelle, 3h kalastusta, tauko ja 3h kalastusta. Takaisin majoitukseen perhoja sitomaan, sekä syömään illallista ja huoltamaan varusteita. Tämä ei oikeastaan poikennut tavallisesta kalareissusta juurikaan, muullatavalla kuin kalastusta oli päivässä puolet vähemmän kuin patikkareissuilla. Yhden päivän heitimme järvellä ja tuloksena oli muutama harjus ja siikoja sekä Jyrkin palanu takaraivo. Miehellä kävi niin paska tuuri jotta lippalakin takaosasta paisto suoraan kattoluukkuun ja sehän palo... Voin sanoa että olisi tehnyt kyllä äärettömän paljon mieli käydä läppäisemässä miehen punoittavaa kattoluukkua, mutta ei sitten jostain syystä vain tullut käytyä.

Reeniviikolta ei juurikaan ihmeellisiä ole kerrottavana kuin parit pikku jorinat jotka jäivät mieleeni. Itsellä taittui nilkka jonninverran pahasti, turposi ja tummui. Kuitenkin teippauksella selvittiin ja yhdellä välipäivällä pahimmasta. Tosin uhrauduin sen verran että säärikarvoja tuli sheivailtua, teippi kun jäi niin tiukkaan ja sitä kun parina iltana itku silmässä nyhräs irti sen kilometrin. Otin ja sheivasin melko seksikkään nilkkani ja puoli säärtä sileäksi kuin salalarvan uinti....

Toinen hauska sattuma oli nilkan nyrjähtämisen jälkeen Kallen apuvälinepalvelu. Mies kävi koppasemassa joesta kyynärsauvan, kun joukkuetoveri sitä niin tarvitsi. Mietimmekin kuinka olisi mahtava kuulla tämän alkuperä, sekä kuinka se on jokeen lopulta päätynyt ja miksi. Apuväline on nyt kuitenkin varastossa ja hyvänä muistona tältä reissulta. Kallen apuvälineestä saa myös asiantuntevan esittelyn tuotteesta. 

Harjoitusviikko meni kuitenkin erittäinkin nopeasti ja Kallen sauvan jälkeen oli aika ottaa rentouttavampi ilta, sillä seuraavanapäivänä oli siirtyminen kisahotelliin ja avajaiset. Tähän oli hyvä lopettaa ja aloittaa tsemppaaminen kisaviikkoon. Kirjoittelen kisaviikon erikseen.

Writed By: Atte Valkama

Finaali reeniä

Karinkoski

Hiltus Jyrki soitteli ja lomatunnelmiin päässyt mies tahtoi kalalle, kohteena Karinkoski. Karinkoski on tätä konneveden reitistöä jotka avattiin yeiselle kalastukselle vasta muutama vuosi sitten. Kohde on erittäin vaikeasti kahlattava ja jokaisella askeleella saa ja pitää pysyä tarkkana. 

Itse kalastus on hieman arvokkaampaa muihin keski-suomen kohteisiin verrattuna, mutta laatu on luokassaan erinomainen. Hyvin taimenta, joilla puhtia ja voimaa riittää myllertää. Harjuksiakin kohteessa on ja isompiakin löytyy aina ajoittain.

Aloittelin kalastuksen täältä ns. Vastarannan puolelta niskan tuntumasta. Niskan imusta löytyikin aika piakkoin kalaa ja sain tästä yhdeltä seisomalta muistaakseni 7kpl, pari parempaa harjusta ja 25-40cm kieppeillä olevaa taimenta. Taimenet ovat mukavan pirteitä ja voimakkaita johtuen luultavasti kirkkaasta ja puhtaasta vedestä joita ei meillä täällä eteläisemmässä suomessa liiemmin ole.


Tämän jälkeen painelin takaisin rantaan ja pitelin pienimuotoisen tauon. Pohjelihas oli hieman revähtänyt ja kalastus ei ollut kovinkaan kummoista, saati mukavaa. Tauon jälkeen lähdin kokeilemaan alempaa ajatuksena kammeta itseä vastavirtaan ylöspäin. Ajatuksena hyvä, mutta virta oli sen verran kuitenkin voimakasta tällä jalalla ja kahlaaminen oli enemmänkin paskaa ja tuskaa kuin nautinto. Eli tässä vaiheessa homma menikin rantojen lirkkimiseksi ja tuloksena vain pari harjusta. Tämän jälkeen vaihdoimme puolia ja samaa jatkoin oikeastaan toisella puolella. Heitin muutamia heittoja keskelle ja kahlailin aluetta läpi etsien hyviä reittejä tulevia finaaleja varten.


Tälläpuolella haavi heilahti muutamia kertoja ja täplätakkeja niin tuli kuin menikin. Muutamia karkuutuksia, pari kertaa piuhat poikki ja kerran koukku oikeni. Tässä vaiheessa jalka oli jo niin tulessa, joten päätin lähteä kokeilemaan pikku taimenta ja harria rantavedestä alavirtaan ronklaamalla. Pikku liitsit siis päähän ja kokeilemaan.


Tein yhden laskun rantaviivaa pitkin ja sain tältä matkalta n.10 kisamitan täyttävää taimenta ja samanverran karkasi.


Finaalisuunnitelmat omalta osalta kuinka, mistä ja millä. Isoa vai pientä, taimenta vai harjusta? ovat aivan totaalisen auki. Lähdin ns. hakemaan vahvistusta tähän Karinkosken reissulla. Sanottaanko notta meni se vähäinenkin ajatusmaailma finaalikalastuksesta aivan vituiksi. Tällä hetkellä olen aika takki täynnä kalastusta sillä ruattiinmuaalta on vasta palattu ja pitäisi jo kovaa vauhtia töitä tehdä, sitoa perhoja finaaleihin ja viimeiset finaalijärjestelyt hoitaa altapois. Hommaa ja vilinää siis tulee riittämään viimeiselle 1,5vkolle.


Puitteen ja järjestelyt finaaleissa on hyvät, todella hyvät ja varmasti kisoista tulee erittäin hyvät. Ottaen huomioon kuitenkin faktan että poolituksesta tulee vaikeaa. Koskien vuokrat ovat niin kovia, ettei siellä hupikalalla viitsi ihan kauheasti rampata ja tosiaan kisat ovat ensimmäiset laatuaan kohteessa. Mikä parasta niin halutuin koskikohde saa ensikisakseen halutuimmat kisat.


Nyt aloittelen pikkuhiljaa kirjoittelemaan EM-kisoista reissuraplaa ja lupaan sen teille viikonlopun aikana kirjoitella kuvien kera. Pahoittelen ettei blogiin ole tänäkesänä juurikaan päivityksiä tullut, mutta voin myöntää etten ole kyllä kalassa yhtään sen enempää käynytkään. Kiireinen kesä on ollut ja kun aikaa olisi, on vesien lämpötilat olleet huolestuttavan korkeat. Tappamaankaan kun ei viitsi huvikseen mennä nuita uhanalaiseksi määritetyn lajin tovereita.

Writed By: Atte Valkama

Läsäkoski

Läsällä "kurssittamassa"

Suomen perhokalastusmaajoukkue teki alkuvuodesta pääyhteistyösopimuksen Ruoto Oy:n kanssa, jolloin kurssien vetovastuu siirtyi maajoukkueen jäsenille. Itse olen ollut pitämässä kursseja Vanhankaupunginkoskella 2krt, sekä Läsäkoskella kerran ja tässä välissä pidimme vielä yhdelle majuporukan sponsorille Stig Wahlström Oy:lle Hiltusen Jyrkin kanssa Muuramenjokikurssin.

Läsäkosken kurssi oli jostain syystä pienoinen pettymys osallistujalistan puolesta. Paikalla oli minun lisäksi kurssia vetämässä Kallion Kai ja kurssilaisia oli peräti 1kpl. Tämähän ei tietenkään harmittanut kurssilaista tai meitäkään, sillä tiesimme pääsevämme myös itse kalastamaan tuota toistaiseksi tuntematonta isojen kalojen kotia. Läsäkoski on paikkana varmasti yksi suomen ainutlaatuisempia luonnonkalalla varustettuja kohteita, lisäksi kalat ovat vielä erittäin voimakkaita ja vauraita yksilöitä. 

Kurssi aloitettiin heittoharjoituksilla ja käytiin läpi perusheitot, sekä tekniikat ja tarvittavat solmut. Tämän jälkeen siirryimme viemään tavaramme VillaTaimen nimiseen majoitukseen. Itse jäin tekemään ruokaa ja Kaitsu lähti jo opastamaan kurssilaista tositoimissa. Syötyäni kasailin kamppeet ja lähdin itsekkin joelle. Erittäin mukavan näköinen paikka ja kuulemma vaikeasti olisivat kalat saatavilla. Näin meille Liljeroosin herra kertoi parkkipaikalla tavattua. Joten vaikeaa siis tulisi olemaan kalan saanti.

Heittelin hetken ja sain 2kpl taimenen penikoita. Kolusimme tämän VillaTaimenen eduspoolit ja totesimme joko kalojen olevan hukassa tai kalastajat. Päätimme lähteä ylemmälle, paljon puhutulle myllypoolille. Kaitsu jatkoi kurssilaisen opastusta ja itse sain kalastella ihan normaalisti. Sain myllypoolista kaikenkaikkiaan 3isompaa kalaa. n. 50-60cm sekä täältä poolin takana virtaavalla osiolla vielä yhden n.60cm taimenen. Pakko sanoa että mahtavia kaloja! ja vapana itsellä toimi Ikonin Optima 10´6 2-3# skeba. Vääntää sai, mutta en sanoisi että vapa liian heikko olisi näillekkään kaloille, päinvastoin. Sen verran kauniisti vapa niiaa että löysiä ei kauheasti tarvinnut antaa vaan antoi vavan tehdä työn.

Myllypoolissa oli myös kurssilaisen juhlaa. Hänkin koukutti jo ekana iltana komeasti 2kpl taimenia suuremman ollessa 45-50cm välillä, muistaakseni 48cm. Varmasti upea kokemus, muutamia tunteja taaksepäin oltiin vielä harjoittelemassa heittämistä, nyt jo paimennettiin taimenta. Kaitsun kaloja en muista, mutta pari hänellekkin kuitenkin nousi. Eli ensinmäisen päivän saldo oli mielestäni erittäin hyvä. 

Seuraavana aamuna menimme klo 9 ongelle ja tällä kertaa oli Kaitsun vuoro kalastaa, itse otin vetovastuun kurssilaisesta. Kalastelimme kahdestaan niin että kurssilainen kalasti edellä ja itse tulin perässä. Kalastin tarkoituksella tismalleet samat alueet. Sain perässä kalasteltuani 4kalaa siimanpäähän ja mahtavat taistelut, mutta yksikään näistä ei noussut haaviin asti. Kurssilainen sanoin saavansa opetuksen seurattuaan kuinka itse kalastin samat kohdat ja kuinka sain kalat. Hieno kuulla! Myllypoolin toisen reunan ronklattuamme oli kurssilaisen aika lähteä ajelemaan takaisin Vantaalle päin. Tässä vaiheessa oli tyrkättävä Ikonin käyntikortti mukaan, sillä Optiman 3-4 kalastettuaan koko vuorokauden oli mies enemmänkuin vakuuttunut vavasta, joten kauppoihin päästiin. 

Kurssilaisen lähdettyä oli aika suunnata vielä pariksi tunniksi itse kalalle. Myllypoolia koluamaan tosissaan. Kerkesin saamaan vielä 3isompaa kalaa haaviin asti kunnes kello lähenteli 12 ja oli aika lopettaa. Tosin jalkakin oli sen verta hellä edellis illan uintijaksosta ettei tosikaan. Vedin lipat jokeen ja menin nämä kaksi kivikkorytöä sääret edellä kivia kolistellen ennenkuin pääsin sen verta syvään pooliin jossa sain käännettyä itseni ja uitua sammakkoa takaisin rantaan. Siinä samalla meni muuten pariviikkoa vanha Iphone ja ei varmaan yllätä, mutta kuvat myös. Tilasin siihen jo uuden akun ja jos vain saisin kaivettua kuvat pois niin olisin erittäin tyytyväinen, voisi lisätä tännekkin. 

Läsäkoski on todellakin käymisen arvoinen paikka. Kalastus voi olla todella hankalaa ja huonolla otilla, mutta siimanpäähän saatua taimenen on taistelu varma ja kova. Itsellä ainakin tavoitteena päästä vielä tänäkesänä kerran koluamaan Läsän montut sekä kuohut uudelleen. 

Suuri kiitos Kaitsulle, sekä kurssilaiselle että Ruoto Oy:lle. Oli hieno vuorokausi isomusten parissa.

Writed By: Atte Valkama

Ivalo

Vihdoin mökillä

Sen verran monta reissuraplaa olen ivalosta kirjoittanut ja tämääkään ei juuriikaan erinlainen ollut, joten kirjoitan vain pienenpienen tekstin.

Vihdoin ja viimein kun pääsimme mökille, oli vuorossa perinteiset tehtävät. Metripizza uuniin ja sängylle makaamaan, nauttimaan olostaan ja mökille pääsystä. Pizzan valmistuessa kerittiin hakea juuri ja juuri ämpäriin vettä kahvinkeittämistä varten, sekä levittää hitusen tavaroita pitkin mökkiä.

Ekana iltana kävimme kopaisemassa pienoisen koskenpätkän josta nousikin mukavasti sekä pientä harjusta että taimenta. Esa kuitenkin nappasi 0,10 tapseilla komean n.40cm taimenen ja kyyti oli kylmää. Tämän jälkeen mies tokaisi että sen verta hieno saalis tälläisestä paikasta. Oli parempi päättää kalastuspäivä tähän, todelliseen onnistumiseen. Ei muutakuin mökille vetten kantoon ja saunanlämmittämiseen.

Seuraavana päivänä kävimme täällä pitkällä koskella, jossa haavi heilasti useamman kymmentä kertaa tai voisi melkein sanoa lähemmäs sata. Taimenta pääosin. Täältä taaseen itse sain n.40cm komian taimenen joka antoi kyllä aikamoiset rallit. Päivä oli mahtava ja erittäin antoisa.

Veneelle päästyä alkoikin sitten pienoiset ongelmat, tuuli oli melkoisen kova ja taivas näytti suhteellisen synkälle. Vettähän se hitusen heitti, mutta mitäpä pienestä.. Vene kun oli laskettu pienestä koskesta alas, ongelmat senkuin suureni. Vetäisin konetta käyntiin ja ei sitten minkäänlaista vastusta, puristukset kateissa... FUCK!! Siinä aikani konetta piestäessä alkoikin yht´äkkiä vehkeet pelaamaan ja homma senkuin jatkui. Ajelimme mökille körötellen sillä pienoinenkin kaasun lisääminen toi sellaisen metelin, pelotti jotta kohta se 20v palvellu ihan uus kone mänöö rikki. 

Lähtöaamuna kun kamat oli veneessä ja vene tuupattu laiturista vetten päälle ei ollut koneesta enään mihinkään. Ei sitten vaikka kuinka piäksi. Soutuhommiksihan se meni joten Esa sai soudella about 10km tupaten täyteen pakatulla veneellä. Harmikseni olin moottorimiehenä joten en voinut Esaa juurikaan auttaa.....

Autolle päästyä lyötiin kamat konttiin, konetta myöten ja lähdettiin ajelemaan tagasipäin. 

Pikavisiitti, mutta sanottaanko jotta sitäkin hauskempi. Ensivuoden reissua jo odotellessa, sillä tänävuonna ei pohjoisiin enään kerkiä. 

Writed By: Atte Valkama

Reidet hapoilla

Iijoki

Tosiaan Iijoen karsinnat eivät menneet kauhian hyvin omalta osaltani, toisaalta kisat olivat ensinmäiset karsinnat kyseisellä osalla ja poolitasaisuuksista ei niinkään varmuutta. Muuramenjoelta lähtiessäni ja äkkiä pakattuani alkoi reissu kohti karsintoja, sekä samalla seuraamme kuuluvan Esa Pölkin kanssa matka kohti Ivaloa..

Vähiin jääneet yöunet joita siemailin parisentuntia kertoi joella totuuden. Aamupalaa emme tietenkään tajunneet syödä, sekä edellispäivän nestetankkauksen olevan vähäinen. Tiesin päivästä tulevan vaikeaa.. Aamuinen lapun nosto johti B-ryhmään ja Heikkisen Jannen taistelupariksi. Heti alkuun saimme tampsia n.1,5km metsikössä jotta pääsimme poolille, settejäkään en kerinnyt kasaamaan ja ruuat unohtui autolle.

Jakso 1.

Janne aloitti ja miehelle ei jostain syystä löytynyt kuin 1mitan täyttävä harjus. Itse kahlasin joen niskalle josta katkotin 0.16piuhat 3krt peräkkäin ja turhautuminen oli aika suuri. 0,18 rulla veti sykkyrään joten vaihtoehtona ei ollut kuin 0,21 piuhat.. Tässä vaiheessa oli enään n.30m jäljellä kun sain ekan kalan mittaukseen ja pelin auki. Kahlasin kyseiseen paikkaan takaisin ja ekalla uitolla sain mittakalan. Tätä sain tehdä vielä 6reissua, sillä matkaa hotspotille oli n.70-80m ja napasyvää vettä miltein kokomatkalla, sekä suht kova virta. 7:nen kalan kohdalla tei miltein jo kuolemaa ja hörpin matkalla joesta vettä. Menin rantaan ja aikaa oli n.3,5min, meinasin että kopaisen jonkun lähipaikan, mutta tieto Kurtin kahdeksikosta sai juoksemaan vielä kerran takaisin. Kalan kun sain haaviin oli aikaa jäjellä enään alle 20sek. Sanotaanko että kovin kiire ei rantaan ollut takaisin.

8kalaa ja kuolleet reidet

Jakso 2.

Janne aloitti ja sai muistaakseni 2kalaa lappuun tai 3. Tarkalleen en muista. Tässä kerkesin kuitenkin tankkaamaan nestettä ja vetämään sapuskaan sekä saamaan kuonat liikkeelle jaloista. Koitti minun vuoro ja päätin lähteä samanlaiseen virtaan josta aiemmin löysin hyvin kalaa. Ei tarvinnut kuin kahlata yhden virran yli, mennä kallion yli ja hypätä toiselle kalliolle ja kahlata n.20-30m rintasyvää vettä. Tästä spotista sain kaikkiaan mittaukseen 6mittakalaa, sekä 5taimenta ( 56, n.50-55, 50, 45 ja 40) sekä yhden n.20cm. Ei mitan täyttäviä sillä alamitaksi ilmoitettiin aamulla 60cm......... 

6kalaa ja rutosti "hukkapätkiä"

Jakso 3. 

Paska pooli. Täältä ei tietääkseni saatu päivän aikana kuin ihan muutamia kaloja minun lisäksi. Todella vaikea kahlattava, syvää, kovaa virtaa ja pyöriviä kiviä. En ihmettele että paikat joista kaloja sain, ei varmasti moni viitsinyt edes kokeilla pääsevänsä. 

3kalaa ja pari karkuun

Jakso 4. 

Tämäkään ei vissiin ollut mikään kauhea hyvä pooli sitten kuitenkaan, vaikka harjoituksen olivat sanoneet toista. Täältä sain mittaukseen koluttua muistaakseni 3 tai 4 kalaa ja sanotaanko että ei niitä vain löytynyt enempää. Vasta jakson loputtua tajusin että olisi myös pitänyt kalastaa ihan poolin ylärajalta särkiä. Mutta toisaalta kun lähden harjus/taimenkisaan niin en kovin mielellään ala lirkkimään särkiä. Vaan koitan löytää niitä harjuksia ja taimenia. Toki onhan siinä sekin että paineita ei ollut menestyä vaan pikemminkin saada kokeilla uusia kikkaskonsteja ja tekniikoita jotka osoittautui ihan toimiviksi. Vuodelle 2015 kun ei varmaa finaalipaikkaa ole ja jos vain jatkan vielä kilpailemista niin varmasti on hitusen eriääni kellossa kun tämänvuoden karsintoja kierrellessä.

3 tai 4 kalaa

Järjestejille iso kiitos ja pienellä hiomisella näistä saadaan varmasti yhdet parhaimmista karsinnoista. Ensivuodelle joko alamitat kohdalleen ja ahven mukaan tai sitten pelkkä harjus jättäen myös taimen kisasta ulos. Mahtavat puitteet!

Voitolla yöhön sanottiin Esan kanssa ja häivyimme "vähin" äänin Oulun Cumulukseen.

Writed By: Atte Valkama