Ounasjoki ja uudet kalastajat
Ivalosta herättyä pakkailimme veneen ja hörppäsimme vielä pannukahveet jotta jaksaa sitten ajella taas parinsadan kilsan siirtymän.
Matkalla ei oikeastaan tapahtunut mitään muuta mainittavaa kuin ruoka jota söimme, suosittelen pysähtymään Ivalosta Inariin matkaavia tai päin vastoin, pysähtymään syömään todella herkullista käristystä sen nimiseen paikkaan kuin Karhunpesä. Aivan mahtava ruoka ja hintansa väärti! Tässä vaiheessa tiemme erosi Toukohaisen kanssa ja jatkoimme Maijan kanssa kahden, tosin vain seuraavat 200km, sillä Ounasjoelle oli tulossa lisää porukkaa.
Rantaan saavuttuamme huomasin sellaisen pikkupuutteen, airot olivat varastettu! mikä siinä on että varastaa airot? varastaisi kerralla koko saatanan veneen! sillä mikään ei kyrsi niin paljoa kuin huomata että niinkin tärkeät varusteet kuin airot puuttuu. Ei siinä muuten mutta kun joki pitää ylittää ja moottoria emme omista.
No laitoin vahingon kiertoon ja lainasin autuaasti naapurin veneestä airot, jättäen yhteystiedot että jos sattuvat samaan aikaan niin ei ihmettele, vaan soittaa niin vien airot takaisin. Onneksemme eivät tulleet samoihin aikoihin.
Joen yli päästyä tampsimme mökille, laitettiin tulet ja keitettiin kahvit. Silloin puhelin soikin jo ja oli aika painella takaisin toispuoljokkee hakemaan nuita matkaavia turisteja. Fiilikset oli korkealla, sillä olimme lapissa, parahin ystäväiseni, allmost veliseni Taneli "tinke" Kankainen olisi vihdoinkin lapissa!Kesällä! Talvisinhan siellä ollaan käyty viikko törpöttelemässä ja laskettelemassa jo usean vuoden ajan.
Ensimmäisenä mökille päästyä otettiin oluet ja taisi siinä huikka kirkastakin mennä. Tinkellä oli kovat poltteet päästä perhokalaan, joten ei siinä auttanut kuin kasata vehkeet ja mennä opettelemaan heittoa, Tannen perhosettiin laitettiin musta ja pinkki foomi murkku, joten harrin riesaa oli luvassa!
Ja kyllähän niitä herra komiasti muutaman pikkuisen nasautti. Ilta meni siinä mökin rantaa heitellessä, saunoessa ja mökkiä ihmetellessä, kello oli jo paljon ja oli aika painua korvalleen. Seuraavana päivänä Paula ja Maija lähtivät käymään Levin huipulla, ottivat herra romppaisenkin mukaan. Me taaseen jäimme ottaamaan moukkua ja duunailemaan mökin julkisivun maalausta. Kerittiin julkisivu sutaista ja silloin oli jo taas mentävä, kalalle!
Vehkeet kasaan ja kahluukamat päälle, vastarannalle, samalla odottaen siskosken paluuta. Taneli ottikin tältä puolen muutamasta pikkuharrista ja pikku taimenesta komean erävoiton! Itse taaseen lähdin jallittamaan Toukon kehumaa montussa asuvaa oikeata mulkeroa, jättilohta jonka kanssa Touko kertoi hommat olevan vielä "vähän" kesken. Kahdet siimat ja yhden 7luokan vavankin oli tämä vetänyt kuohuin poikki. Minä taaseen menin tomerana poikana larvakepin ( 10" #3 ) kanssa monttua ronklaamaan, meni tovi, meni toinen, luovutin jo ja silloin! äää jäi pohjaan, vedin pari kertaa ja samalla ihmettelin että miten se menee tonne alavirtaan parimetriä, luulin että siellä on puun pätkä, vedin taas, nyt se meni jo sivulle parin metrin verran ja samalla nousi takaisin ylemmäs, tajusin että siellä on kala, rupesin antamaan painetta kolmosen kepillä sen minkä kehtasin, ei mitään, ei sitten yhtään mihinkään! ja räps! siimat silmille. Jalat oli aika veltot, sydän hakkasi ja kädet täristi, mietin että mikähän TTU! se tuo on! Illan suulla kävin vielä uudemman kerran koittamassa ja tällä kertaa kaveri tempas ekalla syöksyllä vajaat 100m sivulle kuohujen taaksen ja aivan tuosta nuin vaan päästi perhot suustaan jotka valui hyvin avuttomana alavirtaan, ahdisti, kismitti! olsin halunnut edes nähdä tuon mörön, Toukon sanoja lainatakseni jäi sinne vielä "vähän" hommat kesken tämän kanssa!
Samalla puhelin soi ja siskoksen olivat palanneet, oli aika lähteä tekemään ruokaa. Söimme, joimme kahvit ja herkuteltiin siinä vähän jaloistakin viinaa. Aurinko alkoi paistamaan ja tässä vaiheessa oli herra romppaisellakin hyvä olla.
Loppuillan heittelimme mökkirannan niskaa, saamatta sen kummepaa saalista. Joitain pikkuharreja. Saunottiin, pidettiin nuotiota ja teimme muurikkalettuja ja nautittiin olostamme oikein kovasti.
Seuraavana aamuna siskoksilla oli himo päästä shoppailemaan, sillä viimeistä päivää täällä oltaisiin, joten Maijan ohjeistuksella naiset menivätkin Raattaman kyläkaupalle, matkaan tarttui muistaakseni voita, maitoa ja sipsiä ja jotain muuta tarpeellista. Minä ja Mr.Tinke jäimme matkalla kyydistä pois ja menimme kalastamaan Kurkkiokoskea, auringon helliessä nahkaamme, oli lämmin n.22-25 astetta ja arno paistoi aivan kirkkaalta taivaalta koko päivän, kalastelimme kurkkio koskea, joista saaliiksi kaikki sai harjusta ja pikkutaimenta, myöskin Maija ja Paula jahka shoppailultaan kerkisi.
Tässä aikamme kalasteltua päätimme että nyt olisi hyvä aika lähteä syömään, joten kamppeet kantoon ja takaisin mökille. Naiset loihtivat jotain herkkuja jotka maittoi koko poppoolle vallanmainiosti. Arno mollotti vieläkin kirkkaalta taivaalta joten pikku ruokalepoisen jälkeen painelimme taaseen mökin niskalle, joka on niin pirun hyvännäköinen, mutta kalaton, ainakin toistaiseksi.
Heitimme niskan jonka jälkeen lähdimme valumaan jokea alaspäin n. 2km verran. Kalaa tuli mutta ei mitään mistä pitäisi erikseen mainita.
Tähän iltaan oli mahtava lopettaa tämä reissu, niin siinä taisi jäädä ainakin minun ja Maijan lisäksi kova nälkä lappia kohtaan myös Taneli "tinke" Kankaisella. Mökille palattua, pakkasimme, siivoilimme ja kävimme unille. Aamulla olisi lähdettävä takaisin sivistykseen, meinaa kotio, aina jyppikylään saakka.
Kiitokset kaikille matkaa taittaneille! aivan mahtava 3päivän reissu jälleen kerran!
Tämän jälkeen oli tiedossa tuskaiset 2viikkoa, sillä heinäkuun lopussa starttasi Norjan Finnmarkkiin matka KojamoRallin omien poikien kanssa! Tästäkin turinat kirjoitan ihan lähipäivinä, sillä tätä kirjoittaessa olimme jo Finnmarkin matkan heittäneet.
P.S. JOS SINÄ JOKA VARASTIT AIROMME, NIIN ÄLÄ AINAKAAN MENE MÖKKIIN, SINNE TAISI JÄÄDÄ PIENI OTUS JOLLA ON LUULTAVASTI JO KOVA NÄLKÄ!!
Tai no....Omalla vastuulla......................
Writed By: Atte Valkama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti