Vosseler

VOSSELER

sidontapenkki testi

Sain testattavaksi Ruoto Oy:ltä Vosseler merkkisen sakemannien valmistaman sidontapenkin. Kuten kuvasta huomaatte penkki ei ole mitenkään tai millään tavalla "perinteinen" sillä tässä saa säädettyä jokaista kuvassakin näkyvää osaa, eli penkin saa melkeimpä asentoon kuin asentoon joka ainakin omasta mielestä oli todella positiivinen juttu, toinen asia mikä tässä oli ainakin itselle uusi juttu oli penkin pohjassa oleva imukuppi, jolla tämän ihmelaitteen saa käytännössä kiinni mihin tahansa missä on tasaista pintaa esim, auton ikkunaan, konepeltiin, veneeseen, kattoon tai minne ikinä sen haluaa kiinnittää. Kolmas mikä penkissä oli uutta oli koukun kiinnitys, sillä tässä ei olekkaan näitä tavallisia leukoja vaan sellainen ulos/sisään liikkuva lenkki josta koukku pujoitetaan läpi ja kiristetään kiilaamalla se vastakappaleeseen kiinni ja se muuten sitten myös pysyy siinä!

Saksalaiset ovat ottaneet tämän suunnittelussa melkein kaiken huomioon mitä sitoja tarvitsee ja se että se on laadukas ja kestävä. Vosseler on valmistettu kokonaan alumiinista, lukuunottamatta näitä "leukoja" jotka ovat ruostumatonta terästä.

Sen minkä jäi itsellä vähän harmittamaan mitä nuo insinjöörit eivät ole ottaneet huomioon oli se että pienet perhot kokoa 14 ja siitä pienemmät eivät oikein päässyt oikeuksiinsa, sillä koukku tavallaan hukkui tähän kiristys systeemin sisään joka vaikeutti sitomista, muttei tietenkään mahdotontakaan ollut, mutta ei kovin mukavaa. Otin tästä asiasta sen verrran selvää että tähän voisi olla mahdollista saada toisen kokoinen "leuka" joka olisi tarkoitettu koukuille 12 ja siitä pienemmille, jos tämä on mahdollista niin tälläinen saattaa eksyä myös meidän kotia koristamaan.

Penkki oli kyllä todella kevyt ja monipuolinen tuttavuus, pienillä säädöillä sain vihdoin sen kauan haluamani tuen tuolle vasemmalle kädelle joka vatkaa niin pirusti silloin kun pitäisi tehdä jotain pientä ja tarkkaa niin ei meinaa siikaset osua koukkuun, mutta tällä penkillä se onnistui helpommin.

Mielestäni Vosseler sopii ihmisille jotka liikkuvat kalastaessa paljon, eli siis patikointia tai tätä "lohimiesrallia" autolla harrastavat kalastajat, pystyy sitomaan hätsinkiä odotellessa vaikka auton konepellillä muutaman hyvän ottipelin ja taaseen mielummin kannan kevyttä penkkiä ainakin itse rinkassa kun sitä 17kilon valurauta jalustalla varustettua rautatankoa.

Maija Koistinen ja Pietari "sipe" Sipponenkin tätä penkkiä kokeili ja oli minun kanssa myös samaa mieltä niin hyvistä kuin huonoista puolista joten listasimme ruusut ja risut.

Hyvät asiat:

- Kevyt

- Kestävä

- Säätöjen monipuolisuus

- Materiaali

- Penkin monipuolisuus kiinnityksen osalta

- Saa tuen kädelle

- Koukut pysyy todella hyvin paikallaan

- Monipuolisuuten nähden pieni

Huonot asiat:

- Ainakin näillä "leuoilla" pienet koukut ei toimi

- Rotaatio ei ollut kovin käytännöllinen ainakaan tällä testimäärällä

- Leukojen kiristyksen voimakkuus saattaa vääntää ohut lankaset koukut ( se on lähinnä ittestä kiinni )

Kouluarvosana asteikolla 4-10 antaisin Vosselerin penkille sellaisen 8,5

Tätä pääsee ainakin toistaiseksi testaamaan ihan itsekkin Ruoto Oy:n toimitiloissa ja myös täältä voit tälläisen ostaa jos mieli halajaa, hinnasta en tosin osaa mitään sanoa.

Writed By: Atte Valkama

KojamoRalli ----> FFC JKL

2013
!!uudet kujeet!!

No niin, tätä kirjoitusta ollaankin odotettu, tai  että asiasta päästään kertomaan julkisuuteen! Syksyllä Havulammen SM-karsintojen jälkeen kun ajelimme Mikko "rysä" Räsäsen kanssa kotia juttelimme niitä näitä kunnes Rysä ilmoitti jotakuinkin tähän tyyliin. %¤#!!#¤%!%#&¤¤¤&"%!%!%1 että pitäis !¤#!¤%%!¤#!%1 jos se olis ry. Tästä jatkoimme hiukan vielä jutustelua loppumatkan ja Rysän hypättyä kyydistä pois, otin puhelun Pietari "sipe" Sipposelle joka oli samaa mieltä asioista ja hommaa lähdettiin viemään ripeällä sykkeellä eteenpäin.


Seuraavalla viikolla soitin muutamalle muulle jotka myös innostuivat ideasta ja pitivät sitä hyvänä, tuoreena asiana, joten ei muutakuin tuumasta toimeen! Päätettiin pitää palaveri Sohwilla 18.11.2012 jota voimme myös samalla sanoa päivämääräksi jolloin KojamoRalli jätettiin taaksemme ja perustimme uuden kilpaperhokalastukseen erikoistuneen seuran, joka kantaa nimeä Fly Fishing Club Jyväskylä eli siis FFC JKL


Toki seura tekee muutakin kun pelkkää kilpakalastusta, mutta kilpaillessamme ja muuallakin kalastaessamme kannamme nykyään ylpeänä tätä nimeä rinnassa.


Jatkan kuitenkin tämän KojamoRalli blogin kautta kirjoittamista sillä täällä on tietääkseni käynyt lukemassa näitä jorinoita muutkin kuin mummo, pappa ja kaverit.


FFC JKL:n startti on ollut todella hienoa hommaa, muut ovat keskittyneet seuran perusasoihin ja minä olen saanut hommattua meille aivan loistavia yhteistyökumppaneita ja näistä kerrottakoon että pääyhteistyökumppaniksi meille lähtee RUOTO OY joka on siis perhokalastukseen erikoistunut liike helsingissä joka avaa ovensa aivan lähipäivinä, heidät kyllä löytää myös WWW.RUOTO.FI nettisivuilta.


Ruoto tulee olemaan esillä näkyvästi FFC JKL:n toiminnassa ja tapahtumissa, kuten taas me tulemme olemaan Ruoto Oy:n tapahtumissa, kuten messuilla ym.


FFC JKL:n muiksi yhteistyökumppaneiksi valikoitui samat, jo aikanaan KojamoRallin mukana touhunneet Ravintola Sohwi, Keski-Suomen PT-Putkitus, Ukon-Ilma oy ja Tikkakosken Konepaja oy. Verkkosivupuolella yhteistyökumppanimme on Nettisampo.


FFC JKL:n henkilöstöön kuuluu tällä hetkellä ja tulevaisuudessa 11 henkilöä, joka on mielestäni ainakin todella hyvä, kova ja taitava porukka, niin kalastaessa kun rannalla paskaa puhuessa.

Nämä seuraavat henkilöt siis edustavat seuraa:

Juho Strandman

Mikko "rysä" Räsänen

Jyrki Hiltunen

Maija Koistinen

Janne Erämies

Touko Eräjärvi

Pietari "sipe" Sipponen

Jussi Wacklin

JussiPekka Myllymäki

Tuomas Lappalainen

Atte Valkama

Toimintaamme pääsette seuraamaan www.FFCJKL.fi sivuilta ja tietenkin täältä, sekä muiden herrojen blogikirjoitusten kautta, näihin löydät linkit ffc jkl:n kotisivuilta.



Yhteenvetona tämä kaikki siis.... KojamoRalli on nykyään siis FFC JKL --->

Writed By: Atte Valkama

R.I.P

R.I.P

KojamoRalli

Niin julma kuin otsikko onkaan, on se toisaalta ihan silkkaa paskaa. KojamoRalli ei oikeastaan kuole vaan siirtyy ajassa eteenpäin, tähän nykyajan digimaaailmaan.

Se miksi ylänurkassa lukee Atte Valkama, on tavallaan siihen ainut syy se että minä taidan olla ainut kuka tänne näitä juttuja kirjoittaa, toisaalta en kyllä tiedä onko muilla edes tunnuksia päästä kirjoittamaan tänne.

Mutta kuitenkin, sivuille tuli pikku päivitykset, jäsenet "hävisi", tai niista tuli kalakavereita, Sponsorit osio sai kustantajat nimikkeen. 

KojamoRalli löi vähän vettä myllyyn syksyn aikana ja sanotaanko vaikka näin että mylly oli joko vanha tai sitten alimitoitettu, sillä siitä alkoi syksyn mittaan irtoilla palasia ja jouduttiin ihan istahtaa pöydän ääreen miettimään miten meirän käy? Se mitä tulevaisuus tuo, selviää teille myöhemmin. Se mitä se vei, KojamoRallin nimen ylälaidasta, Jäsenet ja Sponsorit.

Katkeran suloisesti kerron teille että ensivuodesta minulla ei ole mitään hajua poistuuko KojamoRalli kokonaan vai ei! Mutta ensikesästä tulee jokatapauksessa jotain aivan uskomattoman huikeeta ja hienoa, se tulee olemaan työlästä ja kovvoo hommoo, mutta näin se on tehtävä, näin sen näkisin ja näinkin.

Laitan tähän vielä kuvan joka kuvastaa KojamoRallin tämänhetkistä tunnelmaa.......

ffc jkl

Tässä tarkoitan kuvan synkkyyttä ja harmaata taivasta, muutenhan kuva on todella hieno!

Tässä vaiheessa voin jo sanoa että seuraava teksti tulee olemaan täällä 2.1.2013 ja sitä kannattaa odottaa, yhtä paljon kuin minäkin odotan......

Toivotan kaikille hyvää Joulua ja tulevaa vuotta 2013, ottaakeehan iisisti!! jos ette, niin ottaakeehan sitten kunnolla!

Writed By: Atte Valkama

MustaSurma, kera discopallon

Menneen kesän ehdoton suosikki

Olimme Ivalon sykkeessä ja mökille päästyä muistelin että edelliskesän parhaaksi ottiperhoksi lapissa osoittautui musta murkku, niin pinturina kuin vähemmän kelluvana. Ajattelin siis nyt kun oltiin kotosalla kalastusrintamalla päästy pikkuperhojen, nymfien ja larvojen maailmaan, mietiskelin että jos tekisi jotain pientä ja mustaa nymfiä ja kokeilisi josko se antaisi yhtä hyvin saalista kuin murkku ja pakko todeta että tämä seuraava perho joka on luultavasti todella yleinen ja yksinkertainen, osoittautui ehdottomaksi saalistajaksi niin lapissa kuin kotoisilla puroilla ja se mistä nimi tälle tulee on hammonjoen kisat, jossa Mikko "rysä" Räsänen halusi tietää millä muutaman kalan sain ja tietenkään sitä en sen kummemmin halunnut vielä tässä vaiheessa kertoa niin tokaisin että lapin taika perholla joka on "musta surma" ja sitten se vain jäi piähän.

Kuinka MustaSurma toteutetaan:

Ensin mennään hissunkissun siihen olohuoneen tai keittiönpöydän ääreen ja levitellään pikkuhiljaa siihen kaikki sidonta vermeet, aiheuttamatta suurempaa huomiota.

Otetaan penkki, koukku ( Tiemco jigi koukku) kokoa 12-16, mustaa lankaa, mustaa dubbingia, volsukuula joka on kupari tai kultainen, mutta sen täytyy olla disco mallia! pikaliimaa, hopealankaa, lyijylankaa, pers siikasia ( mustia) jonkin sortin häkilä materiaalia ( mustaa ) ja punertavanpinkkiä lankaa jolla iskupiste toteutetaan.

Nämä kaikki levität siihen pöydälle, mielellään vielä ennen ruokailua tai parhaan iltaohjelman aikaan.

Heitä discopallo koukkuun, vähän painotusta keulaan ( lukitsee kuulan ) ja kierrä mustaa lankaa jonkun verran, sillain että painotus menee suht piiloon ja koukun runko on peitossa.

Ota näitä pers siikasia 3kpl! ei 2kpl tai 4kpl vaan 3kpl!!! ( "Rysän" sääntö ) ja heitä pikaliimaa koukkuun ja kietase nämä siikaset koukun jatkeeksi, samalla ota hopea lankaa ja laita se myös roikkumaan koukun perästä.

Sitten ei muuta kuin ohuen ohut sipaus dubbinkia runkoon ja jätä n. spigotin verran vajaaksi päästä, jahka olet tässä vaiheessa, heitä se punertavanpinkkilanka kiinni ja kietaise siitä isku piste

Samalla kun teet iskupisteen, kierrä hopealanka rungon ympäri ja "lukitse se kuulan juureen. Tässä vaiheessa käyt hakemassa sen kaapin pohjalle unohtuneen häkilän ja parsit siitä toisen laidan puhtaaksi ja kietaiset sen samalla kuulan tyveen kiinni.

Heitä häkilä kerran koukun ympäri ja sido kiinni. Jahka häkilä on pyöräytetty kiinni, leikkaa loput veke ja ota taas sievä siivu dubbinkia ja viimeistele perho. Tämän jälkeen kun olet pyörittänyt dubbingin, ota pikaliimaa ja päätä perho, heitä liimaa lankaan ja kiedo vain ympäri, sillä tähän ei kannata kauhean kauaa aikaa käyttää, näiden käyttöikä joella on, riippuen kivikkoisuudesta, mutta about 5-20min ja kalojen kanssa about 3-5 kalaa per perho. Sen jälkeen se alkaa olemaan jo sen verran kärsinyt että kannattanee vaihtaa!

Sitä ei sitten muutakun uittamaan pohjia myöten! Toisaalta jos haluaa vielä kokeilla niin suosittelen erivärisillä kuulilla, itse tein näitä myös mustana, mutta jostain syystä siihen ei purrut kuin harjus, taimen ei tästä välittänyt. Tämä on hyvin kalastava perho ja tuntuisi kelpaavan kaikille eväkkäille.

Writed By: Atte Valkama

Kesän "pikainen" yhteenveto

Kesä 2012

"oppia koko kesä"

No tuota pikainen yhteenveto koko kesästä. Kevät oli oikein todellista tuskaa, paljon oli opittu talven aikana uutta, esim: sitomaan, uittamaan, kosken lukua, perhoja, kalastus tekniikoita, siimoja, solmuja...... Oikeastaan kaikki mitä jo tiesit, kertoi sen että emme tienneet kalastuksesta hevon paskaakaan.

Syksyllä 2011 kun opimme tuntemaan Pietari "sipe" Sipposen, tiesimme talvesta tulevan mielenkiintoinen, sillä nyt käsissä oli herra joka perhokalastuksen tiimoilta tietää lähes kaiken, tai ehkä ennemminkin kaiken tarpeellisen, joten suuri kiitos kuuluu herralle joka jaksoi kertoa meille kalastuksen pikku saloja ja niksejä.

Kevät meni kuin menikin ohi, tuskallisten ja kylmien kalastusreissujen merkeissä, saimmekin jo pelkästään sumari aikaan luultavasti enemmän kalaa kuin koko edellis kesänä, sillä nyt meillä oli pieni haju mitä meidän tulisi tehdä.

Tulvat kun alkoi, tahkoimme Jussin kanssa ahkerasti eri paikkoja, välillä tiesimme sen olevan aivan turhaa ja toivotonta, mutta himot kun on kalalle niin silloin sinne on mentävä! Veden ryöpytessä emme oikeastaan saanut mitään muuta mainittavaa kuin muutamat kastuneet kalsarit ja Jussin ison kalan karkuutuksen Vehmaskosken loppuliuskasta. Siinäpä oikeastaan oli tulva-ajan muistot.

Kesä oli oikein mukavaa aikaa ja suurin osa ajasta meni Mikko "rysä" Räsäsen neuvoja noudattaen ja vinkkejä ja tekniikoita opetellen, ehkä suurimmaksi näistä nousi tuo nymfi/larva kalastus, sekä se että kun jalka lipsahtaa niin jalat eellä niin ei satu! sillä kesän mittaan uitua tuli kyllä lähes joka reissulla, jos en minä niin Jussi, jos ei Jussi niin minä, jos ei jompikumpi niin molemmat! Sitä oppi loppukesästä jo kantamaan vaihtokalsareita ja paitoja mukana.

Suurimman osan ajasta niinkuin edellisetkin kesät, kalastin itse pohjoisessa, oikeastaan ainokaiset keskisuomen reissut jäi muutamaan salapuro kopaisuun, Rävynkoski, Hilmonkoski ja Kärnänkoski, eli aika vähäiselle jäi kotopuolen kurapurojen ronklaaminen ja parhaiten tästä jäi mieleen huikea pinturi sessio Rävylle, jossa Jussin kanssa saimme molemmat rikki maagisen 60cm rajan!

Kesän huikein reissu oli ehdottomasti Norjaan, kuitenkaan unohtamatta jokaista pohjoisen reissua, mutta kalallisesti ja kalastuksellisesti sekä mukavuuden ansiosta Finnmark ja Ivalo vie kevyesti voiton, veden kirkkauden takia. Taasen kalojen takia Norjan matka ottaa hiuksenhienon voiton.

Norjasta palattua piti Elokuu olla töistä poissa, tehdä uuden asunnon remonttia ja kalastella, sehän haukkas totaalisesti paskaa ja remonttiin (102 neliötä sis,täydellisen kylppäri remontin) sekä muuttoon ajatuksissa ollut 1kk tipahti HABITA OY:N paskan palvelun ja tiedoksi jättämisen takia 2vkoon! joten elokuun ekat 2vkoa en oikeastaan nukkunut laisinkaan, enkä tehnyt muutakuin remonttia, kalastus ei käynyt mielessäkään! No remontti kun oli ohi, tuli jo työmaalla sen verran painetta että se elokuun loput 2vkoa menikin töissä.... Sen verran oli puhti poissa että kalaan ei välittänyt kauheasti mennä.

No sitten tein pitkästä aikaa elämäni väläyksen ja ostin KTM300exc enskan aka sairasloma mopon. Tämän hommasin remontin jälkeen ja heti seuraavana päivänä päätin lähteä Rysän kanssa verestämään muistoja ja se että miltä se tuntuu.... No samalta se tuntuu kun aina ennenkin kun rypee ja rikkoo luitaan, tällä ajolla meni olkapäästä nivelkuppi ja solisluun päähän tuli murtuma... hissunkissun kotia palattua pakkasin rinkan ja kalavehkeet, sillä illaksi/yöksi ja aamuksi oli varattu Kärnä, kiitokseksi remonttimiehille Jussille ja Eskolle sekä suunnittelusta vastaavalle ja tietysti asuntoon muuttavalle Maijalle.

Kärnälle lähdettiin hammasta purren ja apteekin kautta buranaa hakien, illalla kun veti listan buranaa ja larvasteli pitkin jokea, oli hampaat kovilla. Tässä vaiheessa voin jo myöntää, mitä silloin ei tietenkään voinut, mutta kivut olivat todella kovat! Aamulla varmistin olkapään rikkoutumisen vielä sillä että laskin Kärnän sillan alta JALAT EDELLÄ sinne sillan alus monttuun ja uimakeikka oli varma! tähän uimakeikkaan lopetin kalastuksen ja lähdimme kohti kotia.

Se olikin viimeinen reissu kotopuolessa ja seuraava reissu oli Ruskaa pakkasessa retki Ivaloon ja Ounasjohkalle, kylmää, pimeää ja heikosti kalaa, joten reissu oli kaikinpuolin mahtava! Tosin kelit olivat sillain suotuisat että päivisin saimme nauttia auringosta kuitenkin. Tässä oli kalastukset tältä kesältä.

Rauhoituksen jälkeen piti käydä vielä jossain kalassa, mutta kaikenmaaaaailman pikkujoulujen, tupareiden, synttäreiden, kissanristiäisten ja vaikka minkä tapahtumasarjan takia en sinne kerinnyt. Nyt kun sovimme että kalalle lähdetään 2.12 vielä kun kelit sallii, niin eikös se vaan pakkasen rykässy! joten sekin meni sitten siihen.

Mutta kuitenkin, koko vuosi oli todella antoisa, paljon oppi uutta, paljon jäi oppimatta, paljon jäi hampaan koloon, paljon myös se toi tullessaan. Aivan älytön kesä, ja seuraavasta tulee varmasti hienompi, kalaisampi, erinlainen, uutta oppia, vanhan taitamista ja tarkoituksena olis tämän ekan kisavuoden jälkeen ehkä keskittyä siihen vähän enemmän ja yrittää ottaa vähän totisemmin, huumoria unohtamatta ja nousta kohti terävintä ranking kärkeä!


Kuitenkin..


Tähän vielä muutamat kuvat kuluneelta kesältä...

Tässäpä tämä tältä erää, mutta sen verran voin luvata että vuosi 2013 tulee alkamaan rytinällä jos jollain!! joten jääkäämme sitä odottamaan, paljon on uusia ja suuria suunnitelmia......

Ehkä tässä vielä jonkun tekstin rustaan, jos ei muuta niin joulun tylsinä välipäivinä voisin laittaa tänne ehdottoman suosikki perhoni kuluneelta kaudelta, joka toimi niin täällä kuin pohjoisessakin!

Kiitän paljon koko KojamoRallin väestöä ja kaikkia meidän kanssa kalastaneita.

Writed By: Atte Valkama

Havulampi SM-karsinnat

Lampikarkelot 

6.10.2012

Ounasjoelta Kotia ajellessa Kojamon Pietari "sipe" Sipponen soitti ja kysyi että otanko vastaan kisapaikan havulammen syyskarsinnoista, hetkeäkään ei tarvinnut asiaa miettiä kun lupauduin kisaan mukaan. Samalla peruin kisapaikkani Risulammen karsinnoista, sillä tiesin että olkapääni ei kestä vielä heittää koko päivää takaheittoa maksimisuorituksilla.

No koko viikon pumppasin tietoa Kojamon kisakonkareilta "sipeltä" ja "rysältä" että mitä siellä kannattaisi uittaa ja millä siimoilla, näissä lampiasioissa touhuni kun on vielä aivan lapsen kengissä.

Kuitenkin viikko kului äkkiä perhoja sitoessa ja oikein fiksuna kävimme vielä kauhean himon partaalla "rysän" kanssa päästelemässä pari tuntia enduroa torstaina, jonka myös tiesin tekevän hallaa olkapäälle. No sitä se on kun tyhmyys kulkee tässä ruhossa kiinni niin minkäs teet?

Koitti Lauantaiaamu ja oikein hyvin muutaman tunnin yöunilla levänneenä lähdin 05;40 nollat taulussa ajelemaan kohti Vaajakosken ABC-huoltamoa jossa sovimme "rysän" kanssa reffit ja tästä jatkoimme yhdellä autolla.

Paikanpäälle saavuttua oli vielä aivan sysimustaa ja pakettiauton takakontin valossa aloimme kasailla kamppeita ja sitoa perhoja kiinni, ehkä olisi kannattanut hetki odotella että päivänvalo olisi antanut tukensa solmuja tehdessä, selvinnee teille pian.

Arvonnassa nostin itseni A-ryhmään joka siis pääsi aloittamaan kilpailun. Tässä vaiheessa matkin vähän herra Pietari "sipe" Sipposta ja kirjoitan jakso kohtaiset kommellukset.

Jakso 1.

Pilli kun soi valmistautumiseni oli vielä aivan puolitiessään, aloin tässä vaiheessa irrottelemaan perhoja vavasta jotka oli vähän päässyt kietoutumaan vavan ympärille. Katsoin ylös ja vastarannalla Jyrki Hiltunen jo haavitsi ensinmäistä kalaansa. Sain kun sainkin perhot irti vavasta ja valmistuin heittoon, no voehan helvetti sentään, heitin ja huomasin että siinähän se litkan päätyperho oli rantapuskassa kiinni PRKL! Tätä irrottaessa kuului jo molkse sieltä täältä ja kaloja nousi haaviin ja meikäläinen ei ollut saanut edes perhoja lampeen asti vielä, hitaasti hyvä tulee? Heitin toisen heittoni ja sain samalla pelin avattua, mittauksessa kävi ensinmäinen lampikisakalani. Heitin pari heittoa ja tälli, tapsi poikki! No, kaksi liitsiä vielä litkassa ja homma jatkui, heitin ja taas tälli! katsoin että no jumalauta, taas tapsi poikki! No mutta eihän sitä tosimies tarvitse kuin yhden perhon, sillä harvoin se kala kahta samanaikaisesti syö. Heitin pari heittoa ja sain tällä kertaa kalan pysymään kiinni ja siimat kestämään, sain siis mitattavaksi toisen kisakalani. Sain vielä tämän jakson viimeiseltä puolituntiselta yhden kirbelin ottamaan nymfeihin (järvellä ei minkäänlaista luottoa näin pieniin perhoihin) ja peli oli avattu. 

Jakso 1, 3 kalaa ja jaksosijoitus 6.

Jakso 2.

Uudet perukkeet tehtyäni ja solmut varmistettuani aloitin kalastuksen ja nyt sain jo heti pillin soidessa perhot veteen asti, tällä jaksolla sain 2 kalaa liitseillä 5min sisään ja loppu puolituntinen menikin sitten eri settejä kokeillessa. Poolin vaihto ja tältä poolilta en saanut kuin 2 hyvin hentoa tärppiä joista kumpikin jäi tartuttamatta. Menimme viimeselle poolille josta tietääksesin kipataan lampeen kaikki se kala. Tältä poolilta sain vielä yhden kirjon ja mielestäni jakso meni ihan hyvin, niin itseltä kuin taistelupariltani Ville Strandmaniltakin.

Jakso 2, 3 kalaa ja jaksosijoitus 1. samoin myös taisteluparini Ville otti jaksovoiton B-ryhmässä

Jakso 3. 

Kisan viimeinen jakso alkoi ainoastaan yhdellä varovaisella tärpillä jota en saanut enään toista kertaa ottamaan, poolin vaihto ja tässä vaiheessa tuli vuoroon kahlauspooli josta sain pari tärppiä ja yhden kunnon tällin, jossa menetin nymfisetistä keski ja päätyperhot. Ärsytti ja paleli ja olkapää huuti jo hoosiannaa, sillä tajusin vasta edellisellä poolilla että mukana oli kuin olikin särkylääkettä, tosin hieman liian myöhään. Viimeiselle poolille siirtyessä en oikein enään saanut heitettyä kovin hyvin ja hämäräkin alkoi painamaan tummien aurinkolasien johdosta hieman. Tällä poolilla sain kuitenkin vielä 2 kalaa kiinni, parin potkun verran pysyi mutta ei haaviin asti ja yhden tärpin.. pilli soi ja se oli siinä!

jakso 3, 0 kalaa ja jaksosijoitus 9.

Loppujen lopuksi Team KojamoRallin väki sijoittui ihan hyvin vaikka siltä ei alussa näyttänytkään, itsellä kisa meni mielestäni todella hyvin, joka jaksolla ja poolilla sain jonkunlaisen kontaktin kaloihin ja joistain jopa haaviin asti. Loppujen lopuksi sijoitukseni oli mielestäni hyvä 10/18

KojamoRallin Pietari "sipe" Sipponen sijoittui hienosti sijalle 6. ja suomen eliittiin kuuluva Mikko "rysä" Räsänen otti kuin ottikin toisen tauon paineista ja ressistä huolimatta mitalin kotio ollessaan sijalla 3. 

Hieno kisa ja hieno syksyinen päivä. 

Kiitos kisajärjestäjille ja kaikille mukana olleille kisamiehille!

Written By; Atte Valkama

Ruskaa pakkasessa @ Ounasjohka

Mökki teloille

24-25.9.2012

Ivalosta lähdettyä ja siellä paikat talvea varten viimeisteltynä alkoi matka kohti Ounasjohkan mökkiä, tietenkin Ivalon S-marketin kautta josta murkinavaraston täydennys toteutettiin. Matkalla kun ei jäänyt mitään alle tai tapahtunut muutenkaan mitään kummia niin hypätään suoraan Ounasjoen rannalle ja kalastukseen....

No tota tota...... Ensinmäisenä iltana kalastelimme vain mökin puoleista rantaa parin tunnin verran, saaliiksi tuli perinteistä harrisilppua, Maija taisi tälläkin kertaa näyttää närhen munat ottaen kuitenkin illan isoimmat harrit, joita Maijalle siunautui pari kappaletta. Touko ja minä kun nyhtäsimme näitä nysäpätkiä joista ei varmasti ruokapöydässä täyttyisi edes hampaan välit, joten päätimme lähteä iltapalan tekoon ja kattomaan näköradion ihmeellista maailmaa joka näytti tästä BigBrotherin maailmasta järkyttäviä ja hupaisia tilanteita, myönnän! Oli virhe katsoa sitä silkkaa paskaa ja kuluttaa elämästä aikaa hukkaan heitä seuratessa, mutta tekeehän kaikki elämässä virheitä!

Seuraavana aamuna päätimme lähteä käymään paikassa joka alkukesästä antoi hyviä tärppejä ja mukavankokoista harjusta. Saavuimme paikalle iltapäivällä klo 13 hujakoilla ja pikku pätkän käveltyä pääsimme kalastamaan. Itse heittelin aluksi pinkkiä murkkua ja adamsia toivoen että siihen joku kala haksahtaisi ja noukkisi pinnasta nuo koukulliset ötökät, sitä kuitenkaan koskaan tapahtumatta vaihdoin nymfikalastuksen pariin ja aloin ronklaamaan pohjia, sekään kun ei tuottanut kovin kummoista tulosta, rupesi jo hieman korpeamaan koko homma! Vesi on kylmää, varjossa on kylmää, tuuli on kylmää ja mikään ei kelpaa kaloille, ei edes Maijan uittaman liitsit tai tai mitkään! Kävelimme autolla takaisin ja soitimme "jokkepapalle" että nyt riittää! lähdetään mökille saunan lämmitykseen ja syömään, keskittymään huomiseen kotimatkaan, no ei aikaakaan kun "jokkepappa" porhalti autolle ja sitten mentiin kohti mökkiä.

No sen verran kuitenkin autossa kerkesi paikat lämmetä ja mieli avartua taas että mökin rannalle päästyä vedettiin kamppeet takas niskaan ja paineltiin iloisasti uutta intoa uhkuen harrijahtiin!!!! 

Paskanmarjat sanon minä! syyskalastus tuntui tällä hetkellä siltä että se ei ole ihmislapsen hommaa alkuunkaan, ei sitten yhtään! Ei kaloja, tai muutamia pätkiksen mittaisia harreja, siinä kaikki! taas paleli, vitutti ja teki mieli äkkiä mökkiin lämpimään. 

Mökille päästyä Maija siirtyi pitämään murkinapolitiikasta huolen ja valmistamaan meille apetta, minä ja Touko kannettiin vedet saunaan ja laitettiin tulet sähkökiukaaseen ja odoteltiin milloin pääsisi heittämään vettä niille tulipunaisille hiiltyneille vastuksille..

Syötiin, saunottiin, oltiin, mässäiltiin loput herkut, katsottiin näköradiota ja nautiitiin, kunnes kello löi 22 ja meni jostain kumman ihmeen helv...n syytä subTv päälle, myönnän, katsoimme toisenkin jakson tuota valvovaa isoveljeä ennen nukkumaanmenoa....

Aamulla tosin kotia lähdettyä, muutaman kilometrin ajettua alkoi satamaan lunta ja pakkasta oli pari astetta, syksy on tosiaan lopuillaan täällä, parhaillaan Keski-Suomessa. Tästä oli hyvä lähteä kohti etelän lämpöä..

Written By: Atte Valkama