Norjan valloitus
4.päivä
Noniin, taas on aika juossut ja kirjoitukset venähtänyt, tämä kesä on mennyt enemmän ja vähemmän juhliessa, häitä, polttareita yms, joten arvatakkin saatatte että esim viimeviikonlopun jälkeiset polttari tärinät oli niin kohtuuttomat että ei näppäimistöön olisi osunut.
Mutta asiaan. Aamulla otimme pikaiset aamupalat jokainen ja pakkailimme loput kamat ja heitettiin rinkat selkään. Patikointi alkoi takaisin päin, kohti uusia seikkailuja, tällä kertaa osasimme odottaa hiukan hikisempää valssia sillä edellisen patikoinnin +5 astetta oli vaihtunut tilaamaani aurinkoiseen +20 asteeseen.
No ei siinä auttanut kuin painaa leuka rintaan ja töppöstä toisen eteen rakkojen raastaessa kantapäitä, sillä eihän meillä laastareita ollut kuin muutama, jotka menikin jo ensimmäisenä päivänä. Autolle päästyämme riisuimme hyvinkin nopealla tatsilla kahluukamat päältä pois ja vaihdettiin ne t-paitaan ja lyhyt vartisiin housuihin. Oli nälkä, joten päätimme laittaa kamppeet kytiin ja kattilan porisemaan Jussin ja Sipen kanssa, meille valikoitui Jussin kanssa lounaaksi jo tutuksi käynyt juustopastaa ja lihapullia. Ruoka kun oli nautittu, oli jo kiire päästä kalalle, Sipen puhuessa masinkylän pupahätsistä............. TANA että teki mieli päästä kalalle.
Automatkalla päätimme että käymme täydentämässä ruokavarastoja masin kirkon nurkalla olevalla kaupalla, tämäkin meni aivan niinkuin aina ennenkin Jussin kanssa, eli puolet unohtui ja loput jäi jostain syystä ostamatta. Nooo mitäpäs siitä, tähän oli jo totuttu. Herrat olivat jo autossa kun pääsin itse ulos kaupasta, tiesin Jussin kuumotuksen joten päätin vielä imaista savukkeen ja odottaa sitä huutoa että nyt TTU lähetään jo! Matka jatkui ja olin yhtä pihalla kun tähänkin asti missä ollaan ja minne mennään seuraavaksi, no se ei haitannut, menee vain muiden perässä niin kyllä ne kaikki selviää aikanaan.
Auto pysähtyi ja leiripaikaksi valikoituin pikefossin kääntöpaikan vierus, eli ei muuta kun kamppeet pihalle, teltta kasaan ja kahvin keittoon. Tässä vaiheessa jo huomasimme että ainakin trangiaan kuuluva polttoaine unohtui ostaa. Sipeltä pullo lainaan ja kahvit porisemaan. Purin reppuni ja koin melkoisen yllätyksen, se konjakki pullo joka juotiin Vilin kanssa pois, se oli vaihtunut salmiakki koskenkorvaan?? mietin että kusta sä ole siihe tulu? kuka nyt pelleilee meidän kanssa?
Kahvit kiehui ja tässä vaiheessa katselin kun muut lähtivät jo autolla taas jonnekkin, ei jäätykkään putouksen alustaa ronklaamaan. Kahvit juotua ja vähän hiukosta otettua kasattiin kalavehkeet ja painelimme autoon Jussin ja Sipen kanssa. Kohteeksi minulle ilmoitettiin masin kylän koskiosuus, jossa illan suussa kuulemma lätinä käy. Tampsimme rantaan ja otin matkalla muutamia kuvia.
Tämän kuvan jälkeen bongasinkin jo Sipen larppaamassa tätä risteyskohtaa, saaliiksi nousi harrinsilppua ja siikaa, Sipe kummasteli että kun ei ainuttakaan taimenta ole vielä tullut, mutta olihan se silti mahtava jäädä vähäksi aikaa katsomaan kun ammattimies on tekemässä sitä minkä parhaiten osaa ja joka heitolla sieltä tais jonkun sortin kala tulla. Katselin alemmas jokea ja päätin lähteä seuraavalle niskalle kokeilemaan pinturionnea. Tässä vaiheessa oli hyvä soittaa kotia ja kertoa kuulumiset. Jäin istumaan rantaan ja puhuin puhelun loppuun samalla katsellessa pintakäyntejä, puhelun loputtua otin muutaman askeleen ja olin joessa, jalat tuntui vieläkin hyvin voimattomilta ja tunnottomilta, mutta en antanut sen häiritä vaan otin askeleen ja löysin itseni mahaltani joesta! Itseni kerättyä ja kahluuhousuni höriessä tuota 9 asteista vettä päätin nousta ja jatkaa matkaa, otin askeleen ja olin jo selälläni, siinä vaiheessa nauratti, olin huvittunut että ei se Sipe paskaa puhunut että joessa illansuulla lätinä käy! no kävihän se... aikani siinä makoillessa muistin että no voooooooooe paska! mullahan on järkkäri selässä! tässä vaiheessa nousin suht nopeasti ylös ja rymysin tuossa 30cm syvässä siirtymässä äkkiä rantaan. Otin järkkärin selästä ja otin linssin irti, sieltä tuli n. 1dl vettä, otin akun pois josta tuli toinen desi vettä. Olin ehkä hiukan näreissäni, mutta onneksi on vakuutus.
Tämän seikan tähden seuraavista 2päivästä ei ole kuvia minulla ollenkaan, mutta kirjoitan kuitenkin niistäkin värssyt. Laitoin järkkärini tässä vaiheessa VEDENPITÄVÄÄN pussiin ja tungin sen reppuuni. Keräilin itseni ja en antanut asian sen kummemmin vaikuttaa, mietin vain että johan se oli aikakin, sillä Jussi kävi uimassa ensimmäisenä kolmena päivänä. Kävelin niskalle ja heittelin caddista ja mietin että nyt tämä homma on kaukana tästä DRY FLY kalastuksesta, homma kuitenkin lähti kulkemaan hyvin ja sain siikoja, harreja ja muutaman ohilyönnin taimenten suhteen. Päätin jättää kosken kalastamatta ja mennä nakkelemaan loppuliukua, heittelin virran reunaan ja sain 2perättäisellä heitolla paremman taimenen nousemaan caddis/pinkki murkku yhdistelmään, jäämättä kuitenkaan kiinni. Tämän jälkeen kävin larppaamassa loppuliun virran reunat ja koko koski pätkän saamatta mitään kummempaa.
Jatkoin matkaani alaspäin huomatessani että Sipe ja Jussi paineli tässä vaiheessa ohitseni, joten lährimmä heidän matkaan. Seuraavalla niskalla oli jo vähän parempaa taimenen loikkimista, mutta kuulemma todella surkeaa pupahätsi menoa. Sipe kuitenkin otti komealla loikkatärpillä sellaisen reilu 40cm taimenen joka päätyi savupönttöön. Taimen jälkeen kalastimme vielä hetken ja päätimme lähteä taivaltamaan takaisin päin aina pikefossenille saakka, Kello oli kuitenkin jo lähempänä 0200 joten lähdimme Jussin kanssa unille, Pietu ja Vili menivät vielä ronklaamaan pikefossin alustaa saamatta mitään elämää mullistavaa. Hienoja kuvia ja paljon kokemusta sai myös Jokkepappa ja Jugipoika, ei muuta, ei mainittavaa. Aamulla taas jatkettaisiin, joten unta kuulaan ja huomista odottamaan.
Written By: Atte Valkama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti