KojamoRalli @ Finnmark

Norjan valloitus

päivä 3

Hallainen aamuyö oli ohi, aurinko paistoi ja oli mahtava herätä kun jumalattoman kova tuuli repi telttaa minkä kerkesi, piti oikein rinkka heittää sinne nurkkaan mistäpäin tuuli että sai jotenkin päin teltassa olosta nautinnollista, no eihän se sitä ollut kun nousit istumaan niin teltan kangas läpsi naamaan jatkuvasti!

Tästä aamun koetuksesta selvittyä ja aamupuuron syötyä päätimme lähteä tietenkin kalastamaan, Touko "jokkepappa", JussiPekka "jugipoika" ja Pietari "sipe" Sipponen päätti lähteä tälle edellispäivän paikalle kalastamaan, tai ei niin kauas vaan tälle missä itse eilen kalastelin kera Jussin ja Vilin.

Itsellä edellispäivän temmellysten jälkeen jotenkin tuo syksyllä 2011 leikattu selkä teki tenät kylmässä vedessä ja otti jalat alta kesken kahluun, no siinä rytäkässä lähti vasemmasta jalasta tunto kokonaan, joten päätin jättää tämänpäiväiset tetsaamiset vähemmälle, Vilin vetäessä vielä unta palloon. Jussi taaseen perinteiseen tapaan lähti ongelle ja hetkeäkään kun miehestä ei näkynyt haiventakaan. 

Ajattelin että pyhitän tämän päivän kalastuksen leirin vierus kalastukselle ja mitä hienointa tälläisellä tuulella voi  tehdä kun kalastaa pinnasta, joten päätin ottaa itselleni haasteen ja kokeilla miltä tuntuu yrittää havaita saati tartuttaa kaloja tälläisessä kelissä. Vedin siis kamppeet niskaan ja kasailin pinturi setin ja lähdin tampsimaan leirin vieressä virtaavan koskiosuuden niskalle. Otin askeleen ja kuulin kun Vili huuteli teltasta että milloin mennään kalaan, ja sanoin että muut lähti jo pari tuntia sitten. Vili kampesi itsensä ylös ja ajattelin että keitelläämpäs tässä vielä kahvit ja odotellaan että kaveri kerkeää mukaan.

Kurat juotua ja Vilinkin jo kamppeet niskaan saatua lähdimme lähirantaan kalastamaan, Vili meni hiukan alemmas ja itse menin sinne niskalle, tai olin menossa, yritin kahlata pienen virran poikki jossa vettä ei ollut kuin polviin saakka, en päässyt, jalka oli niin tunnoton että en tiennyt onko se ilmassa, vedessä, pohjassa vai onko sitä ollenkaan! noo pää pystyyn ja takaisin päin, menimpä siis heittämään leirin edustaa josta ei tullut hevonpersettä pinturin kanssa, koska tuuli oli todella kovaa tässä joen mutkassa joka aukesi alas suorana pätkänä ja toisella puolella oli tunturi ja toisella puolella laakeeta maata joten omanlaisessa tuulirännissä joutui heitämään, kalojakin karkasi tasaisen tappavasti, missasin puolentunnin sisällä reilusti toistakymmentä tärppiä, 2 sain ylös, joista toisenkin tiputin haavin vierestä sivuperhon jäädessä haavin reunaan kiinni.

Korpesi kertakaikkiaan jo niin paljon tuo touhu että päätin mennä telttaan jolla oli tällä hetkellä suuri intohimo vain ja ainoastaan läpsiä minua naamaan! Kasasin kaikki mitä teltasta löysin, yhteen nurkaan ja avot! sanotaanko nooou problem! ajattelin alkaa sitomaan aikani kuluksi muutamia liitsereitä ja pintureita ja nymfejä. Löin Jussin korvakuulokkeet syvälle aivoihin ja laitoin musiikiin raikaamaan. Ai ai ai ai ja nautin taas olostani.

Tässä touhussa sain kulumaan useamman tunnin ja päätin lähteä kokeilemaan pinturia uudelleen sillä tuulikin oli hieman tyyntynyt. Kasailin vehkeet ja kurahousut jalkaan saatua lähdin koittamaan puron ylitystä uudestaan ja vituiksihan se meni, tuulikin yltyi taas ja kaikki tuntui taas niin hemmetin vaikeelta. Löysin kuitenkin virran reunasta kohdan jossa tuntui kalaa olevan ja pinkki murkki toimitti haaviin useamman harrin peräjälkeen. Hetken olin taas iloinen kunnes maha mourahti ja pakotti lähteä syömään. Teltalle päästyä koin suuren yllätyksen sillä Jussi oli palannut ja tehnyt murkinatkin valmiiksi, joten katettuun pöytään pääsin suoriltaan nauttimaan. 

Syötyämme pidimme pienen levon, kunne Jussi sai taas virtaa koneeseen ja vetäs kamppeet niskaan ja häipyi kuin tuhka tuuleen. Tässä vaiheessa päätimme Vilin kanssa jäädä teltalle keittelemään kahvia ja tuohoamaan tuota jo ärsykkeeksi asti roikkunutta kojamiini pulloa, kenen lie? mistä lie reppuun taas joutunut, nyt päätimme että se juodaan pois ettei toisten tyhjiä roskapulloja tarvitse kanniskella, sillä omiakin roskia riitti.

Loppupäivä ja ilta meni perhoja sidoskellessa, kahvia ja konjakkia maistellessa. Jussikin palasi leiriin samoihin aikoihin kuin muukin porukka ja oli yhteenvedon ja iltapalan aika, Toukolle oli tullut 54cm harri! sipelle taaseen samanmoinen ja metrikerho tärppi ja jokin isomusharrin vetänyt piuhat poikki hyvän taistelun jälkeen, jugipoikakin oli ottanut komeita viidenkympin ylityksiä. Jussi oli taaseen taapertanut itsensä puhki saamatta mitään sen kummallisempaa, aamuinen viidenkympin ylitys taisi jäädä päivän ainoaksi paremmaksi harriksi.

Iltapalan jälkeen pesimme hampaat ja pakkailimme suurimman osan tavaroista jo valmiiksi sillä aamulla olisi tarkoitus patikoida takaisin autolle ja lähteä kalastamaan jonnekkin Masin kylän kohdalle, tiedä siitä sitten sillä ei mitään hajua vieläkään missä olimme olleet tai minne olimme menossa. Masin kalastukselta olisi kuulemma odotettavissa jonkin sortin pupahätsiä jos vain tuuri käy. No sitä kuuluisaa pupahätsiä ajatellessa oli hyvä painaa pää tyynyyn ja aloittaa odottamaan huomista.

Written By: Atte Valkama