maanantai 20. elokuuta 2012

KojamoRalli @ Finnmark



Norjan Valloitus

päivä 2



Aamu valkeni eilisen tihkusateen ja +6 asteen jälkeen hiukan lämmenneenä ja harmaat pilvet olivat vaihtuneet poutapilveen ja välillä välkehtivään aurinkoon. Aamupuuron jälkeen mietimme porukalla että mikä olisi päivän suuri ohjelma. 


Se aukeni hyvinkin äkkiä sillä Jokkepappa, Jugipoika ja Sipe oli edellis iltana päättänyt että lähtevät hakemaan päätöksen Jokkepapan 3vuotiselle harjuksen viidenkympin rajan rikkomiselle! Sipe sanoi meille että lähtekää mukaan sillä matkan varrella olisi loistavaa seutua ja meille loistavaa pätkää kalastaa, sillä täältä olisi mahdollisuus saada harjuksen lisäksi taimenkin. No mikä nottei! joten reppuun ruokaa ja trangia mukaan ja eikun töppöstä toisen eteen jälleen kerran. Tätä patikointia kesti n. 45min jonka jälkeen saavuimme ehkä yhteen hienoimpaan paikkaa missä olen käynyt. Tässä pidimme pienen tauon ja palaverin että kuka menee minnekkin.






Palaverin päätyttyä Sipe, Jokkepappa ja Jugipoika lähtivät painelemaan joen yli, seuraavan tunturin yli jonnekkin yyber mahtimestoille jossa Joken 3vuoden uurastus saadaan päätökseen. No minä, Jussi ja Vili jäätiin tähän kohti kalastelemaan ja komeita harreja tästäkin nousi, Vili larvasteli itselleen muutaman reilu 40cm harrin kunnes vapa taipui oikein komeasti ja tämä kala sai myös mittanauhan venymään yhtä tavalla kuin väsyttäjän suunpielet, meinaa elämänsä toinen päivä harjus kalassa ja heti paukkui maagiset rajat rikki. Vili ja 51cm harri lyötiin canonin digitaaliseen historiaan.






Tässä vaiheessa menimme Vilin kanssa ylöspäin koskea larvastellen ja itse aina välistä pinturilla kalastellen, harjusta nousi aika tasaiseen tahtiin joka piti kalastuksen mielenkiintoisena, ei harrin mättöjuhlaa mutta kuitenkin sitä nousi hyvin. Jussista ei ollut minkäänlaista havaintoa ollut pariin tuntiin ja päätimme vilin kanssa että lähdemme takaisin alaspäin ja pitämään ruokataukoa tälle harjanteelle missä porukka erkaantui. 


Tässä vaiheessa horisontissakin näkyi Jussi, niin se ruoka porsaan kotia ajaa. Kerkesimme Vilin kanssa lämmitellä sopat ja keitellä kahvit niin Jussi nousi rinteen ylös, löi taimenen kankaalle ja otti lukemaa siinä hetken ajan, kaveri oli taas vetäny hönkäpäällä muutaman kilometrin ylöspäin ja koukutellut matkalla caddiksella muutamia taimenia, no ei siinä kuin taimen fileeksi ja trangia uudestaan liekkeihin, meinaa kyllähän taimen aina tuollaisessa paikassa maistuu mielellään. Taimenen syönnin jälkeen otimme n. tunnin verran lepoa, sillä aurinko paistoi ja therma cellin huutaessa hyttysen hyttystäkään kun ei ollut niin mikäpä siinä oli ollessa. Keitettiin toisetkin kahvit ja yllätys oli päätä huimaava! se samainen konjakki pullo oli salamatkustanut repussa koko päivän, joten kostoksi tälle juotiin sitä muutamat huikat, ihan vain sillä ettei ole niin raskas kantaa takaisin.










Ruuan ja lepohetken jälkeen mietimme että missä seuraavaksi kalastaisimme, Kysyin Jussilta "kun Sipe näytti karttaa niin oliko tästä pitkä matka joen vartta pitkin takaisin leiriin? " ja ei siitä ollut kuin muutama joen mutka niin päätimme että lompsitaan jokea pitkin takaisin ja kalastellaan siinä samalla. Kellonkin näyttäessä vasta kolmea päivällä joten hyvin olisi aikaa ennenkuin aurinko laskee ja syönti loppuu. 


Lähdimme valumaan alaspäin, kahlasimme suurimman matkan jokea pitkin, koska vettä ei ollut kuin polvista lantioon asti joten pystyi hallitsemaan koko joen leveyden ja heittämään joka paikkaan, sillä rannat olivat aika ryteikköä. Kalastimme ja kahlasimme useamman tunnin, tuli komea suvanto vaihe jossa näkyi paljon pintäkäyntejä, päätimme keitellä tässä vaiheessa kahvit ja juoda pois tuota rasitteena olevaa konjakkia. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta ja fiilis oli aivan mahtava! tässä istuskelimme puolisen tuntia ja pakkailtiin taas reput ja jatkettiin matkaa, meni taas muutama tunti ja nyt aurinko oli jo alhaalla, lämpötila tippui hyvin nopeasti siitä +20:stä siihen +5 asteeseen, sumu nousi pikkuhiljaa ja sanotaanko että ei ollut enään minkäänlaista käsitystä missä ollaan tai paljonko matkaa vielä jäljellä sillä niitä joen mutkia oli takana jo vajaa kymmenen! Tässä vaiheessa alkoi jo nälkä taas riivaamaan ja päätimme tehdä nuotion sillä päivän hikoillessa ja Jussin uidessa vaatteet päällä alkoi olemaan jo kylmä. Istuskeltiin taas puoli tuntia ja päätimme jatkaa matkaa sen verran että saisimme muutaman harjuksen jotka saivat päätyä trangian kuumalle pannulle. Nälkä oli kova ja siinä 3 ukkoa närppi paistin pannulta harjusta. 


                                 


Aurinko jatkoi laskemista ja usva alkoi nousta joesta joka mahtavasti meni luihin ja ytimiin. Tässä vaiheessa päätimme että nyt riittää kalastus ja ainut päämäärä on päästä takaisin majoitukseen! oli kylmä, oli nälkä ja voimat pikkuhiljaa poissa. Kävelimme n 3km ja tämän jälkeen alkoi jo näyttämään hiukan tutulle, Jussi oli edellis iltana käynyt koplaamassa nämä paikat. Tässä vaiheessa oli ne muutamat joen mutkat jäljellä ja leiri alkoi jo häämöttää jossa näkyikin nuotion välke. Viimeinen kilometri taivallettiin todella viimeisillä voimilla, meinasi jopa jalan nosto olla niin heikkoa että koko ajan meinasi heittää nurin.


Leirille päästyämme kertasimme muiden kanssa päivän saldon ja Jokkepapan hymy kertoi sen kylmyyden ja tärinän keskeltä että päivä on ollut loistava, Jokke oli saanut sen 3vuoden piinan päätökseen ja koukuttanut 52cm harrin! samalla päässeen metri kerhoo, tulpatärpillä nousi se 52 ja 48 harri, myös Jugipoika oli ottanut komeita erävoittoja ja 50 ylityksen! joten mahtipäivä kaikille. Tässä vaiheessa Sipekin tuli teltasta pihalle ja kysyin että missä ollaan oltu ja kerrottuamme että tulimme jokea pitkin alas piti Sipe meitä vähän hulluina, sieltä on matkaa kuitenkin n. 12-15km joten ei se ihme että matka kesti melkein 12 tuntia siitä kun lähdimme harjanteen päältä lounastauolta kohti leiriä. 


Oli kylmä, oli hallayö. Teltan katto oli jäässä, silti minun kahdenpäivän pesutaktiikka piti ja tämä päivä oli se jolloin se piti aloittaa, joten siinä tärinässä ja kylmyydessä sillä ei ollut enään merkitystä, koska ei se sen enempää palelisi. Joten ei muutakuin vaatteet narikkaan ja kylpylää kohti! muut pitivät minua ja Viliä hulluina, mutta samaan paleluun se meni missä muutenkin. Kylvyn jälkeen oli aika pestä hampaat, polttaa iltasavuke ja ottaa muutama kuva usvaisesta auringon noususta joen virratessa rauhallisena ja painua korvalleen.










Written By: Atte Valkama

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti