Aamupisto

Mujon mörkö

Työkuviot antoivat tällä viikolla sen verran löysiä jotta Jyväskylään paluu onnistui jo keskiviikkona. Keskiviikko ilta toikin tullessaan paljon perhojen sitomista kisoja varten, KymiOpen2014 sekä Karkkilan SM-karsinta tulevana viikonloppuna. Torstai aamuna tytön lähdettyä koulutielle ajattelin käydä tekemässä pikapiston Muuramenjoelle, ihan vain 2h.

Otin matkaan Ikonin Optiman 10`6 luokkaa 2-3 ja uuden nymfisiimasetin lockleadereineen ja kietaisin perhoiksi ruskean liimanymfin oranssilla kuulalla, hareksen ja yökyöpelin. Aloittelin kalastuksen tuosta palokunnan mutkasta. Muutaman heiton jälkeen perhoja vietiin ja kyseinen yksilö oli kiinni tässä "pt" liimanymfissä, kuitenkin jatkaen vapauttaan muutaman sekunnin temuamisen jälkeen.. Tosiaan Tiemcon jigikoukun saatavuuden takia olen sitonut kaikki nymfini FullingMillin jigiin ja testit ovat olleen aika vähäisiä joten ihan täysi luotto ei koukkuun vielä löydy..

Jatkoin kalastusta palokunnan rannalta edeten ylöspäin. Hieman ennen puusiltaa on hyvä kirbelin paikka ja "ottimonttu" ei pettänyt taaskaan. Tästä sain yhden peruskillen haavittua. Jatkoin puusillan yläpuolelle ja jo viime mujon reissulla tapaamani isomus oli taaseen tomuttamassa tätä kutusärkkää. Viimekerralla oli vain niin ohkaset tapsit että en viitsinyt turhaa sitä koukkuun yrittää tietäen notta jos sen kiinni saan niin potku ja tapsit poikki.. Nyt peli oli aivan toinen..

Kyseinen mamma on ollut tietääkseni siimanpäässä jo useampaan otteeseen ja antanut siimat silmille monelle. Sen ehkä huomasi ottihalukkuudesta.. Muutamien minuuttien jallittamisen jälkeen mamma kuitenkin hyväksyi yökyöpelin suuhunsa ja ampaisi aivan suoriltaan alavirtaan. Toveri on tosiaan tainnut olla siiman päässä ja tiesi kyllä minne oli matkalla jotta karkuun pääsisi.

Hetki temuttiin kuitenkin tässä puusillan yläpuolella kunnes pääsi tähän mistä virta alkaa todella voimistua ja meno oli kyllä aika kylmää.. Harvinaista Muuramenjoelle, mutta perään oli mentävä. Ei auttanut enään jäädä rannalle seisomaan. Mamma vei miestä kun pässiä narussa vaikka annoin painetta kyllä todella huolella, ei auttanut. Alaspäin...Alaspäin...

Jouduin tulemaan aina palokunnan mutkaan asti perässä alittaen puusillan ym rannalla olevat esteet. Pitkästä aikaa oli tekemisen meininki! Tuntui että kalalla riittää virtaa ihan tosissaa ja pyrki vieläkin alemmas, mutta tässä vaiheessa päätin lopettaa leikin. Ajatuksella karkaa jos karkaa. Siimat vavan ja sormien väliin ja vetoja...

Kala otti kuitenkin viimeisen syöksyn juuri minua kohti ja sain koppaistua sen ns. karkumatkallaan haaviin. Tuurissaan oli tuokin. Kala haavissa ja kaivoin GoPro:n esille.. Akku loppu tietenkin, vaihdoin 3:sta vara-akusta mukaani ottaman tyhjän tilalle... Tyhjähän se oli sekin perkele! Ei muutakun puhelin kouraan ja parit kuvat. Iphonen käännettävä kamera meille "selfie" kuvaajille on aivan paska, rakeinen ja epätarkka. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut joten...

Mamman päästin jatkamaan touhujaan tietenkin takaisin jokeen.. Tälläinen yksilö on paljon kivempi siimanpäässä kun kattilassa tai häkään tapettuna.. Luulin jo kalan väsähtäneen tälläisestä rallista, mutta bullshit! Vettä heitti vielä naamalle rannalta lähtiessään... 

Päätin jatkaa kalastusta täältä puusillan yläpuoleiselta koskipätkältä ja käydä katsomassa joko taimen olisi noussut kouhujen taakse, taikka yleensäkkin kovaan virtaan. Pikaisesti koluttuna sain 1 pienen poikasen, ei siis ihan vielä.. Jatkoin palokunnan mutkalle ja sain täältä vielä yhden kirjon, sekä yhden tästä "uimarannan" puujuurikon kupeesta.. Hyvillä mielin pystyin lähtemään kotia ja luotto koukkuihin paranee kokoajan. 

Ottiperhoina toimi siis Yökyöpeli, pt ja pinkkilarva ja tästä on hyvä lähteä kohti viikonlopun koitosta..

Writed By: Atte Valkama