Kauden avaus

Kauden avaus Läsäkoskella.

Joka syksy sitä tärisee viimeisillä reissuillaan kalassa ja vannoo viimeiseen asti, ettei mene talvella kalaan. Ei ennenkuin kelit ovat oikeasti plussalla ja se on edes jollain tasolla mielekästä puuhaa. Kevään tullessa ja auringon alkaessa taas paistaa, sekä teiden sulamisen myötä sitä jostain syystä alkaa haaveilemaan siitä ekasta tärpistä josta on aikaa jo kuukausia. Poltteet kalalle nousevat ja äkkiä huomaa olevansa vaihtamassa kahluuvehkeitä lumihangessa. Näin kävi tänäkin vuonna.

Ajatus lähti siitä kun soittelimme Matin kanssa ja puheeksi tuli korrikalastus, sekä samalla houkuttelu tulla kalalle tulevana vkonloppuna. Puhelun jälkeen laittelin muutaman viestin ja paketti alkoi hahmottua. Lauantaina Läsäkoskella kalalla tulisivat olemaan minä, Heikki, Maija ja Jugipoika. Kuitenkin ihan loppumetreillä tuli perus pari muuttujaa matkalle ja olimme loppujenlopuksi Heikin kanssa kahdestaaan. 

Reissu oli ihan vain muutamantunnin mittainen ja tarkoituksellakin. Lähdettiin nauttimaan enemmänkin auringosta tietenkin kalankiilto silmissä. Hyvin äkkiä selvisi kuitenkin sen olevan enemmänkuin helppoa. Itse menin saunasuvantoon saunan kohdalta kalalle, Heikin jäädessä suvantoa noin puoleenväliin aloittaen siitä. Aikamme kalastettua alkoi jo tuntua ettei kaloja taida tällä reissulla haaviin solahtaa. Tosin haavikin oli kotona, joten sen puoleen ei paineta. Aikamme kalastettua ja Matin tullessa ihmettelemään rantaan, tuntui kuin tuntuikin se kauden eka tärppi ja sitä mukaan kauden ensimmäinen taimen oli käsissä ja fiilis kieltämättä aika korkealla. 

Kuva: Matti Huitila, muokkaus: Atte Valkama

Tämän jälkeen kalastelin koko suvannon melkein myllyuoman niskalle asti. Heikki meni tässä vaiheessa myllyuoman alasuvannolle ja itse lähdin takaisin ylöspäin. Nyt kalastin vain ainoastaan muutaman potentiaalisen montun ja syvemmän uoman. Tässä vaiheessa rannan lähettyvillä kuuluikin ensimmäinen kunnon pintamolaus ja pasmat meni aivan sekaisin äänestä jonka oli jo unohtanut kunnes se kantautu tuttuna korville taas. KESÄ TULEE!!! 

Aikani kalastettua näitä kohtia sain ensin hennon tärpin ja muutaman heiton jälkeen sainkin kalan ottamaan ja hetken temuamisen jälkeen myöskin kuvaankin. Reissu oli kaikenkaikkiaan erittäinkin loistava, keli oli todella hyvä ja kalojakin tuli pari. Heikin epäonniksi ei tällä kertaa läsä tarjonnut kuin muutaman sumukorennon ja kuolleen myyrän polulla, sekä päänsäryn. Muuten ihan hyvä reissu tietääkseni myös Heikiltä.

Samalla sain kosketuksen uusiin kahluukenkiini, simmsin G3 jotka tuntuivat jo alkuminuuteilla erittäin hyviltä ja tukevilta. Näiden kanssa kun päästään tosissaan sinuiksi niin joessa mennään kuin tuulispää sen jälkeen. Ei pyöri enään nilkat ympäri.......toivottavasti ainakaan. Sekä samalla koitin tämän vuoden leechin street malliston laseja ja sanotaanko että mukavuus ja parantuvuus paranee entisestään ja tyylikkyyttäkään laseista ei puutu!

T: Atte Valkama