Haamu: Ruoto Havulampi

Viimeiseen vetoon taistelu auki

Hieman jälkijunassa tulee kirjoitus, mutta kiireet painaa edelleen. Havulammella tosiaan kilpailtiin viime lauantaina eli 5.10.2013 ja kisajärjestäjänä oli meidän oma seura. Havun kisat ovat olleet läpi historian tietääkseni se mielenkiintoisin lampikisa ja hakijamäärä sen myös osoitti että haluakkaita riittäisi.

Itse tosiaan hain vain yhteen syyskarsintaan ja se oli Havulampi, jonnekka paikan sain. Kisaa edeltävällä viikolla hankaluuksia löytää intoa kisaamiseen oli vaikea löytää ja aikaa sidoskella perhoja ei oikein ollut. Lähdin siis parin illan sitomisilla ja kasa vihreitä, mustia ja valkoisia liitsejä sekä nymfejä rasia pullollaan (n.25kpl) kaikkiaan kohti Leivonmäkeä.

Aamuisesta tunnin pommiin nukkumisesta huolimatta kerkesimme ihan kenenkään huomaamatta ajoissa paikalle, sillain että lapun B-ryhmään vetäessä kerkesi hyvin kamppeet kasailla ja nostella grillit ym kyydistä pois. Havulammen nuotiopaikka kun on jotenkin ei miellyttävä niin päätimme ottaa meiltä grillin mukaan lounasmakkaroita varten, joka kisamaksuun kuului seuran järjestämänä. Samoin myös pullakahvit ja mehut, joista "Maijan kioski" piti huolen. Mehu ja iso vesikanisteri ei ollut ollenkaan huono, sillä sitä riitti koko päiväksi. Kesä karsinnoissakaan tuo ei olisi ollenkaan huono järjestäjän puolesta, sillä moni unohtaa ostaa sen juomapullon ja sitten ollaan kuivinsuin suurinosa päivästä.

Tampsimme taisteluparini Jari Heikkisen kanssa aloitus poolille, joka sattui olemaan mukavasti kahluupooli. Poolikohtaisia kalamääriä en tarkalleen muista, mutta kahluupooli antoi muistaakseni puolituntisten aikana Jarille 6 ja itselle 4 kalaa. Seuraava puolituntinen kalastetiin Rysän "jäämistöä" ja tästä Jari röyti jo niin perkeleesti lohta että tuloskortti tuli täyteen jolloin sanoinkin, että meidän säännöillä kalastaminen pitää lopettaa jos kortti tulee täyteen.... No eihän siinä auttanut kuin ruveta rustaamaan lapun reunalle. Omalla puolisella muistaakseni sain tarpeeksi kaloja. Vika puolituntinen olikin jo selvästi hiljaisempaa toimintaa kuin aikaisemmat. Jarin haaviin solahti sen verta lohia että plakkarissa ekalta jaksolta lapussa komeili 23lohta ja tällä jaksovoitto. Itsellä lippuseen piirreettin aina 16kalaa jolla olin jakson toinen heti Jykän 23lohen piikipaikan takana. Kalaa siis lammessa oli..

Toiselle jaksolle pääsimme lähtemään mahat täynnä makkaraa, kahvia, mehua ja pullaa. Seuran naisvahvistun Maija piti tästä huolen. Toisella jaksolla pääsin aloittamaan kalastuksen ja ekalta poolilta sain 4kalaa ja Jari nouti yhden lohen. Tokan biitin, eli parkkipaikkapoolin molemmat odotettavasti nyhtäsi tyhjää. Tokan jakson viimeisenä poolina kalastimme pooli 1:sen joka oli antanut kalaa kokopäivän loistavasti ja tämä olikin yhtä hullunmyllyä. Jokaisella heitolla oli jokin tapahtuma ja ihan kunnon karkuutuksia tuli muistaakseni viisi ja pikkutärppikarkuutuksia tuli ainakin samanverran. Sain kuitenkin lappuun kerättyä kaikesta huolimatta 11kalaa ja Heikkinen röyti tismalleen samoilta jalansijoilta vielä 9 ja karkuutti ainakin samanverran. Hauskaa tuntui olevan ja nauroimmekin melkein koko tunnin siellä päädyssä heittäen hetulaa Pietun ja Jarin kanssa. Yksi hauskimmista tapahtumista tällä jaksolla oli kun nakkasin Jarin saaman lohen takaisin lampeen, kala lipsahti käsistä ja lensi pääedellä rantamutaan jonne jäi jumiin. Pyrstö vain melskasi pinnalla pää oli kirjaimellisesti korvia myöten paskassa, mutta ai juma se oli hauska näky siihen asti kun osuin siihen haavilla ja sain lohen irtautumaan ja jatkamaan matkaansa. Mutta siis itselle tuli jaksovoitto kuin myös Jarille.

Vikalle jaksolle lähdettiin aivan samalla kaavalla kuin muillekkin, eli koitetaan jos sais kalaa ja katsotaan mihin se riittää. Ekalta poolilta taisin muistaakseni saada kaksi kalaa ja karkuutin saman määrän. Jari nöyryytti jälleen ja nappasi perässä 3kalaa. Tokalla poolilla joka oli lammen toinen pääty sain 3kalaa ja myös samanverran karkuutin täältäkin. Jari otti 2kalaa joten tasoissa oltiin viimeiselle biitille lähtiessä, periaatteessa tilanne oli että kumpivain tästä kalaa saa niin on voittaja. Emme antaneet sen häiritä vaan jatkoimme samalla tyylillä kun aikaisemminkin, rennosti ja rempseällä otteella. Jari kyllä pariin kertaan tokaisi että voisin jo lopetella kalastuksen ja antaa hänen jatkaa.. Tällä poolilla minulla oli kaksi tapahtumaa ja molemmat kämmäsin. Oli aivan loppuajat kyseessä ja Pietu sanoi että ota nyt yks kala ja varmista voittosi, tein työtä käskettyä ja silloin pärähti kiinni. Tosin se oli pakollinen kisahauki. Tämän jälkeen pilli soi ja Jari kouli yhden lohen aivan jakson lopulla ja näin ollen otti kirkkaimman kotiaan.

Päivä oli oikein mahtava kaikesta huolimatta ja mukaan mahtui erittäinkin hauskoja hetkiä, kuten yksi rumimmista kirjolohista mitä olen kuunaan nähnyt taikka saanut. Sekä se yksi takaisinlasku joka jäi mutaan kiinni ym. Huomasin toki toisen jakson ekalla poolilla kuinka Jarilla alkoi paineet kasaantumaan ja stressi rupesi ottamaan valtaa, varsinkin kun mies huomasi että kaikki mustat liitsit ovat loppu. Ojensin Jarille auttavan käden ja tarjosin hänelle avaimet voittoon antamalla liitsin johon oli purrut kokopäivän. Sekä laitoin omista kuulokkeista muutaman biisin soimaan ja seisoin Jarissa kiinni toinen kuulloke hänen korvassaan ja siinä sitä sitten jammailtiin hetki ja homma rentoutui ja tulosta alkoi taas tulla. Reilu peli loppuun asti. Tarkoitus ei ollut häiritä vaan nimenomaan saada ne paineet pois ja mies takaisin ruotuun ja röytämään, se onnistui. Mutta tässä kuva sekä rumasta kirjolohesta, että päivän yleisfiiliksestä ainakin meidän kohdallamme. Sekä kasa kuvia mitallikolmikosta, onse kummaa ettei ryhmäkuva onnistu koskaan kerralla eikä ole koskaan hyvä vaikka kuinka yrittää..