Karinkoski
Hiltus Jyrki soitteli ja lomatunnelmiin päässyt mies tahtoi kalalle, kohteena Karinkoski. Karinkoski on tätä konneveden reitistöä jotka avattiin yeiselle kalastukselle vasta muutama vuosi sitten. Kohde on erittäin vaikeasti kahlattava ja jokaisella askeleella saa ja pitää pysyä tarkkana.
Itse kalastus on hieman arvokkaampaa muihin keski-suomen kohteisiin verrattuna, mutta laatu on luokassaan erinomainen. Hyvin taimenta, joilla puhtia ja voimaa riittää myllertää. Harjuksiakin kohteessa on ja isompiakin löytyy aina ajoittain.
Aloittelin kalastuksen täältä ns. Vastarannan puolelta niskan tuntumasta. Niskan imusta löytyikin aika piakkoin kalaa ja sain tästä yhdeltä seisomalta muistaakseni 7kpl, pari parempaa harjusta ja 25-40cm kieppeillä olevaa taimenta. Taimenet ovat mukavan pirteitä ja voimakkaita johtuen luultavasti kirkkaasta ja puhtaasta vedestä joita ei meillä täällä eteläisemmässä suomessa liiemmin ole.
Tämän jälkeen painelin takaisin rantaan ja pitelin pienimuotoisen tauon. Pohjelihas oli hieman revähtänyt ja kalastus ei ollut kovinkaan kummoista, saati mukavaa. Tauon jälkeen lähdin kokeilemaan alempaa ajatuksena kammeta itseä vastavirtaan ylöspäin. Ajatuksena hyvä, mutta virta oli sen verran kuitenkin voimakasta tällä jalalla ja kahlaaminen oli enemmänkin paskaa ja tuskaa kuin nautinto. Eli tässä vaiheessa homma menikin rantojen lirkkimiseksi ja tuloksena vain pari harjusta. Tämän jälkeen vaihdoimme puolia ja samaa jatkoin oikeastaan toisella puolella. Heitin muutamia heittoja keskelle ja kahlailin aluetta läpi etsien hyviä reittejä tulevia finaaleja varten.
Tälläpuolella haavi heilahti muutamia kertoja ja täplätakkeja niin tuli kuin menikin. Muutamia karkuutuksia, pari kertaa piuhat poikki ja kerran koukku oikeni. Tässä vaiheessa jalka oli jo niin tulessa, joten päätin lähteä kokeilemaan pikku taimenta ja harria rantavedestä alavirtaan ronklaamalla. Pikku liitsit siis päähän ja kokeilemaan.
Tein yhden laskun rantaviivaa pitkin ja sain tältä matkalta n.10 kisamitan täyttävää taimenta ja samanverran karkasi.
Finaalisuunnitelmat omalta osalta kuinka, mistä ja millä. Isoa vai pientä, taimenta vai harjusta? ovat aivan totaalisen auki. Lähdin ns. hakemaan vahvistusta tähän Karinkosken reissulla. Sanottaanko notta meni se vähäinenkin ajatusmaailma finaalikalastuksesta aivan vituiksi. Tällä hetkellä olen aika takki täynnä kalastusta sillä ruattiinmuaalta on vasta palattu ja pitäisi jo kovaa vauhtia töitä tehdä, sitoa perhoja finaaleihin ja viimeiset finaalijärjestelyt hoitaa altapois. Hommaa ja vilinää siis tulee riittämään viimeiselle 1,5vkolle.
Puitteen ja järjestelyt finaaleissa on hyvät, todella hyvät ja varmasti kisoista tulee erittäin hyvät. Ottaen huomioon kuitenkin faktan että poolituksesta tulee vaikeaa. Koskien vuokrat ovat niin kovia, ettei siellä hupikalalla viitsi ihan kauheasti rampata ja tosiaan kisat ovat ensimmäiset laatuaan kohteessa. Mikä parasta niin halutuin koskikohde saa ensikisakseen halutuimmat kisat.
Nyt aloittelen pikkuhiljaa kirjoittelemaan EM-kisoista reissuraplaa ja lupaan sen teille viikonlopun aikana kirjoitella kuvien kera. Pahoittelen ettei blogiin ole tänäkesänä juurikaan päivityksiä tullut, mutta voin myöntää etten ole kyllä kalassa yhtään sen enempää käynytkään. Kiireinen kesä on ollut ja kun aikaa olisi, on vesien lämpötilat olleet huolestuttavan korkeat. Tappamaankaan kun ei viitsi huvikseen mennä nuita uhanalaiseksi määritetyn lajin tovereita.
Tämän jälkeen painelin takaisin rantaan ja pitelin pienimuotoisen tauon. Pohjelihas oli hieman revähtänyt ja kalastus ei ollut kovinkaan kummoista, saati mukavaa. Tauon jälkeen lähdin kokeilemaan alempaa ajatuksena kammeta itseä vastavirtaan ylöspäin. Ajatuksena hyvä, mutta virta oli sen verran kuitenkin voimakasta tällä jalalla ja kahlaaminen oli enemmänkin paskaa ja tuskaa kuin nautinto. Eli tässä vaiheessa homma menikin rantojen lirkkimiseksi ja tuloksena vain pari harjusta. Tämän jälkeen vaihdoimme puolia ja samaa jatkoin oikeastaan toisella puolella. Heitin muutamia heittoja keskelle ja kahlailin aluetta läpi etsien hyviä reittejä tulevia finaaleja varten.
Tälläpuolella haavi heilahti muutamia kertoja ja täplätakkeja niin tuli kuin menikin. Muutamia karkuutuksia, pari kertaa piuhat poikki ja kerran koukku oikeni. Tässä vaiheessa jalka oli jo niin tulessa, joten päätin lähteä kokeilemaan pikku taimenta ja harria rantavedestä alavirtaan ronklaamalla. Pikku liitsit siis päähän ja kokeilemaan.
Tein yhden laskun rantaviivaa pitkin ja sain tältä matkalta n.10 kisamitan täyttävää taimenta ja samanverran karkasi.
Finaalisuunnitelmat omalta osalta kuinka, mistä ja millä. Isoa vai pientä, taimenta vai harjusta? ovat aivan totaalisen auki. Lähdin ns. hakemaan vahvistusta tähän Karinkosken reissulla. Sanottaanko notta meni se vähäinenkin ajatusmaailma finaalikalastuksesta aivan vituiksi. Tällä hetkellä olen aika takki täynnä kalastusta sillä ruattiinmuaalta on vasta palattu ja pitäisi jo kovaa vauhtia töitä tehdä, sitoa perhoja finaaleihin ja viimeiset finaalijärjestelyt hoitaa altapois. Hommaa ja vilinää siis tulee riittämään viimeiselle 1,5vkolle.
Puitteen ja järjestelyt finaaleissa on hyvät, todella hyvät ja varmasti kisoista tulee erittäin hyvät. Ottaen huomioon kuitenkin faktan että poolituksesta tulee vaikeaa. Koskien vuokrat ovat niin kovia, ettei siellä hupikalalla viitsi ihan kauheasti rampata ja tosiaan kisat ovat ensimmäiset laatuaan kohteessa. Mikä parasta niin halutuin koskikohde saa ensikisakseen halutuimmat kisat.
Nyt aloittelen pikkuhiljaa kirjoittelemaan EM-kisoista reissuraplaa ja lupaan sen teille viikonlopun aikana kirjoitella kuvien kera. Pahoittelen ettei blogiin ole tänäkesänä juurikaan päivityksiä tullut, mutta voin myöntää etten ole kyllä kalassa yhtään sen enempää käynytkään. Kiireinen kesä on ollut ja kun aikaa olisi, on vesien lämpötilat olleet huolestuttavan korkeat. Tappamaankaan kun ei viitsi huvikseen mennä nuita uhanalaiseksi määritetyn lajin tovereita.
Writed By: Atte Valkama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti