Havulampi SM-karsinnat

Lampikarkelot 

6.10.2012

Ounasjoelta Kotia ajellessa Kojamon Pietari "sipe" Sipponen soitti ja kysyi että otanko vastaan kisapaikan havulammen syyskarsinnoista, hetkeäkään ei tarvinnut asiaa miettiä kun lupauduin kisaan mukaan. Samalla peruin kisapaikkani Risulammen karsinnoista, sillä tiesin että olkapääni ei kestä vielä heittää koko päivää takaheittoa maksimisuorituksilla.

No koko viikon pumppasin tietoa Kojamon kisakonkareilta "sipeltä" ja "rysältä" että mitä siellä kannattaisi uittaa ja millä siimoilla, näissä lampiasioissa touhuni kun on vielä aivan lapsen kengissä.

Kuitenkin viikko kului äkkiä perhoja sitoessa ja oikein fiksuna kävimme vielä kauhean himon partaalla "rysän" kanssa päästelemässä pari tuntia enduroa torstaina, jonka myös tiesin tekevän hallaa olkapäälle. No sitä se on kun tyhmyys kulkee tässä ruhossa kiinni niin minkäs teet?

Koitti Lauantaiaamu ja oikein hyvin muutaman tunnin yöunilla levänneenä lähdin 05;40 nollat taulussa ajelemaan kohti Vaajakosken ABC-huoltamoa jossa sovimme "rysän" kanssa reffit ja tästä jatkoimme yhdellä autolla.

Paikanpäälle saavuttua oli vielä aivan sysimustaa ja pakettiauton takakontin valossa aloimme kasailla kamppeita ja sitoa perhoja kiinni, ehkä olisi kannattanut hetki odotella että päivänvalo olisi antanut tukensa solmuja tehdessä, selvinnee teille pian.

Arvonnassa nostin itseni A-ryhmään joka siis pääsi aloittamaan kilpailun. Tässä vaiheessa matkin vähän herra Pietari "sipe" Sipposta ja kirjoitan jakso kohtaiset kommellukset.

Jakso 1.

Pilli kun soi valmistautumiseni oli vielä aivan puolitiessään, aloin tässä vaiheessa irrottelemaan perhoja vavasta jotka oli vähän päässyt kietoutumaan vavan ympärille. Katsoin ylös ja vastarannalla Jyrki Hiltunen jo haavitsi ensinmäistä kalaansa. Sain kun sainkin perhot irti vavasta ja valmistuin heittoon, no voehan helvetti sentään, heitin ja huomasin että siinähän se litkan päätyperho oli rantapuskassa kiinni PRKL! Tätä irrottaessa kuului jo molkse sieltä täältä ja kaloja nousi haaviin ja meikäläinen ei ollut saanut edes perhoja lampeen asti vielä, hitaasti hyvä tulee? Heitin toisen heittoni ja sain samalla pelin avattua, mittauksessa kävi ensinmäinen lampikisakalani. Heitin pari heittoa ja tälli, tapsi poikki! No, kaksi liitsiä vielä litkassa ja homma jatkui, heitin ja taas tälli! katsoin että no jumalauta, taas tapsi poikki! No mutta eihän sitä tosimies tarvitse kuin yhden perhon, sillä harvoin se kala kahta samanaikaisesti syö. Heitin pari heittoa ja sain tällä kertaa kalan pysymään kiinni ja siimat kestämään, sain siis mitattavaksi toisen kisakalani. Sain vielä tämän jakson viimeiseltä puolituntiselta yhden kirbelin ottamaan nymfeihin (järvellä ei minkäänlaista luottoa näin pieniin perhoihin) ja peli oli avattu. 

Jakso 1, 3 kalaa ja jaksosijoitus 6.

Jakso 2.

Uudet perukkeet tehtyäni ja solmut varmistettuani aloitin kalastuksen ja nyt sain jo heti pillin soidessa perhot veteen asti, tällä jaksolla sain 2 kalaa liitseillä 5min sisään ja loppu puolituntinen menikin sitten eri settejä kokeillessa. Poolin vaihto ja tältä poolilta en saanut kuin 2 hyvin hentoa tärppiä joista kumpikin jäi tartuttamatta. Menimme viimeselle poolille josta tietääksesin kipataan lampeen kaikki se kala. Tältä poolilta sain vielä yhden kirjon ja mielestäni jakso meni ihan hyvin, niin itseltä kuin taistelupariltani Ville Strandmaniltakin.

Jakso 2, 3 kalaa ja jaksosijoitus 1. samoin myös taisteluparini Ville otti jaksovoiton B-ryhmässä

Jakso 3. 

Kisan viimeinen jakso alkoi ainoastaan yhdellä varovaisella tärpillä jota en saanut enään toista kertaa ottamaan, poolin vaihto ja tässä vaiheessa tuli vuoroon kahlauspooli josta sain pari tärppiä ja yhden kunnon tällin, jossa menetin nymfisetistä keski ja päätyperhot. Ärsytti ja paleli ja olkapää huuti jo hoosiannaa, sillä tajusin vasta edellisellä poolilla että mukana oli kuin olikin särkylääkettä, tosin hieman liian myöhään. Viimeiselle poolille siirtyessä en oikein enään saanut heitettyä kovin hyvin ja hämäräkin alkoi painamaan tummien aurinkolasien johdosta hieman. Tällä poolilla sain kuitenkin vielä 2 kalaa kiinni, parin potkun verran pysyi mutta ei haaviin asti ja yhden tärpin.. pilli soi ja se oli siinä!

jakso 3, 0 kalaa ja jaksosijoitus 9.

Loppujen lopuksi Team KojamoRallin väki sijoittui ihan hyvin vaikka siltä ei alussa näyttänytkään, itsellä kisa meni mielestäni todella hyvin, joka jaksolla ja poolilla sain jonkunlaisen kontaktin kaloihin ja joistain jopa haaviin asti. Loppujen lopuksi sijoitukseni oli mielestäni hyvä 10/18

KojamoRallin Pietari "sipe" Sipponen sijoittui hienosti sijalle 6. ja suomen eliittiin kuuluva Mikko "rysä" Räsänen otti kuin ottikin toisen tauon paineista ja ressistä huolimatta mitalin kotio ollessaan sijalla 3. 

Hieno kisa ja hieno syksyinen päivä. 

Kiitos kisajärjestäjille ja kaikille mukana olleille kisamiehille!

Written By; Atte Valkama

Ruskaa pakkasessa @ Ounasjohka

Mökki teloille

24-25.9.2012

Ivalosta lähdettyä ja siellä paikat talvea varten viimeisteltynä alkoi matka kohti Ounasjohkan mökkiä, tietenkin Ivalon S-marketin kautta josta murkinavaraston täydennys toteutettiin. Matkalla kun ei jäänyt mitään alle tai tapahtunut muutenkaan mitään kummia niin hypätään suoraan Ounasjoen rannalle ja kalastukseen....

No tota tota...... Ensinmäisenä iltana kalastelimme vain mökin puoleista rantaa parin tunnin verran, saaliiksi tuli perinteistä harrisilppua, Maija taisi tälläkin kertaa näyttää närhen munat ottaen kuitenkin illan isoimmat harrit, joita Maijalle siunautui pari kappaletta. Touko ja minä kun nyhtäsimme näitä nysäpätkiä joista ei varmasti ruokapöydässä täyttyisi edes hampaan välit, joten päätimme lähteä iltapalan tekoon ja kattomaan näköradion ihmeellista maailmaa joka näytti tästä BigBrotherin maailmasta järkyttäviä ja hupaisia tilanteita, myönnän! Oli virhe katsoa sitä silkkaa paskaa ja kuluttaa elämästä aikaa hukkaan heitä seuratessa, mutta tekeehän kaikki elämässä virheitä!

Seuraavana aamuna päätimme lähteä käymään paikassa joka alkukesästä antoi hyviä tärppejä ja mukavankokoista harjusta. Saavuimme paikalle iltapäivällä klo 13 hujakoilla ja pikku pätkän käveltyä pääsimme kalastamaan. Itse heittelin aluksi pinkkiä murkkua ja adamsia toivoen että siihen joku kala haksahtaisi ja noukkisi pinnasta nuo koukulliset ötökät, sitä kuitenkaan koskaan tapahtumatta vaihdoin nymfikalastuksen pariin ja aloin ronklaamaan pohjia, sekään kun ei tuottanut kovin kummoista tulosta, rupesi jo hieman korpeamaan koko homma! Vesi on kylmää, varjossa on kylmää, tuuli on kylmää ja mikään ei kelpaa kaloille, ei edes Maijan uittaman liitsit tai tai mitkään! Kävelimme autolla takaisin ja soitimme "jokkepapalle" että nyt riittää! lähdetään mökille saunan lämmitykseen ja syömään, keskittymään huomiseen kotimatkaan, no ei aikaakaan kun "jokkepappa" porhalti autolle ja sitten mentiin kohti mökkiä.

No sen verran kuitenkin autossa kerkesi paikat lämmetä ja mieli avartua taas että mökin rannalle päästyä vedettiin kamppeet takas niskaan ja paineltiin iloisasti uutta intoa uhkuen harrijahtiin!!!! 

Paskanmarjat sanon minä! syyskalastus tuntui tällä hetkellä siltä että se ei ole ihmislapsen hommaa alkuunkaan, ei sitten yhtään! Ei kaloja, tai muutamia pätkiksen mittaisia harreja, siinä kaikki! taas paleli, vitutti ja teki mieli äkkiä mökkiin lämpimään. 

Mökille päästyä Maija siirtyi pitämään murkinapolitiikasta huolen ja valmistamaan meille apetta, minä ja Touko kannettiin vedet saunaan ja laitettiin tulet sähkökiukaaseen ja odoteltiin milloin pääsisi heittämään vettä niille tulipunaisille hiiltyneille vastuksille..

Syötiin, saunottiin, oltiin, mässäiltiin loput herkut, katsottiin näköradiota ja nautiitiin, kunnes kello löi 22 ja meni jostain kumman ihmeen helv...n syytä subTv päälle, myönnän, katsoimme toisenkin jakson tuota valvovaa isoveljeä ennen nukkumaanmenoa....

Aamulla tosin kotia lähdettyä, muutaman kilometrin ajettua alkoi satamaan lunta ja pakkasta oli pari astetta, syksy on tosiaan lopuillaan täällä, parhaillaan Keski-Suomessa. Tästä oli hyvä lähteä kohti etelän lämpöä..

Written By: Atte Valkama

Ruskaa pakkasessa! @ Ivalo

Toinen aamu toi mitä toivoin

23.9.2012

Aamulla heräsin siihen kun aurinko pilkisti ikkunasta suoraan silmääni, heräsin ja mieleni valtasi heti hyvä olo, nousin ylös ja menin kahvin keittoon.

Siinä sitä sitten muutkin heräili ja kaffit ja aamupalat rohmutessa ja muutamat perhot sidottua oli aika lähteä käymään järvestä laskevalla koskiosuudella. Kuitenkin ennen tätä koskikolistelua vedimme taas näitä puisia kalajäljitelmiä veneen perässä joka antoikin minulle yhden 46cm järvitaimenen joka päätettiin ottaa ruuaksi. Jatkoimme uistellen koko matkan tälle koskelle ja matkalla ei sitten muuta siiman päähän erehtynytkään.

Koskiosuus josta tietäen tulee hyvää harria oli nyt jotenkin oikukas ja alajuoksulta josta yleensä saa niittää todella paljon kalaa, ei tällä kertaa tullut kuin kymmenkunta harria ja itse sain kosken niskan imusta pari tammukkaa, jotka saivat vapautensa. Kolusimme tätä pientä ja lyhyttä kosken pätkää reilu tunnin ajan vielä saamatta mitään mainittavaa. Koluamisen jälkeen kävimme veneestä hakemassa eväät ja puita ja teimme niskan kiville tulet jossa päätimme kurat kiehauttaa ja leivät nauttia, kelikin kun oli mitä mainoin syksyinen keli.

Eväshetken jälkeen kasailimme kamppeet ja lähdimme takaisin tuon puukapulan uittoon. Köröttelimme pois koskelta ja pääsimme näille hyville ottipaikoille ja laskimme vieheet veteen, hetken ajelimme näiden tärppimestojen ohitse ja toisella kierroksella sain taas "istarin" joka pääsi takaisin, samoin myös Maija, tai siis ei me Maijaa järveen heitetty vaan Maijankin "istari". Vedettiin vielä kolmas lenkki ja tämän kolmanne lenkin päässä on ns. "ison" kalan paikka josta ohiajettua ajattelin että ei se tänäänkään ole otillansa kunnes Maija ilmoitti että nyt on! minä löin vehkeet seis ja "jokkepapan" kanssa kelailtiin siimat sisään ja huh huh! Niin se vaan taas näin kävi että Maija otti erävoiton ja konautti meitä Norjan taimenista elbaajille kuokkaan kunnolla tällä 57cm järvärillä!!

Tämän jälkeen heitimme vielä tälläisen ns. Taistopappani opettaman kunniakierroksen ison kalan paikalla, tietenkin toivoen että sisko tahi veli olisi myös otillaan, mutta voin tässä vaiheessa kertoa että kyllä siitä on ihan enemmänkin tullut se kunnia kierros....

Tässä vaiheessa lopetimme uistelun ja lähdimme mökille syömään, saunan lämmittämiseen ja näiden kalojen savustamiseen, tai siinä oli Maijan ja "Jokkepapan" rojektit, itse menin liiteriin mäiskimään puita ja tein halkovarastom täydennystä.

Taasen saimme syödä hyvin ja saunoa lämpimästi, mielessä vielä iltasiivuksi suuhun savutaimenta. Saunasta tultua katsoin taaseen ohimennen lämpömittaria ja ulkona alkoi olla ilta klo 21 paikkeilla jo -2 astetta, aivan kuten edellis iltanakin, ja vielä täysin kirkas taivas ja peilityyni järvi varmasti laski vielä pari astetta pakkasta lisää yön pikkutunneilla.

Näihin tunnelmiin oli mahtava käydä nukkumaan, maha täynnä ja muutaman hyvän kuvankin kerkesin illalla auringonlaskiessa järvestä ottaa. Tähän oli hyvä päättää tämä päivä ja huominen tiesi siirtoa Ounasjoelle sillä Ivalo oli tältä kesää koluttu ja mökki talviteloja vailla valmis..

Written By; Atte Valkama

Ruskaa pakkasessa! @ Ivalo

Vielä kerran kohti pohjoista.

Kesäisistä keleistä kun ollaan siirtymässä epämiellyttäviin syksyisiin keleihin ja koskien rauhotusten alkaessa tuli mahdollisuus lähteä tänä vuonna vielä kerran pohjoista kohden ja kuten voitte arvata visiitti tuli olemaan aika "lyhyt", ei niinkään ehkä päivissä, mutta päivien valoisuuden suhteen.

Matkaan pääsimme lähtemään syyskuun 21.päivä, tai oikeastaan ilta. Matkaan mukaan lähti Kojamon poppoosta Maija Koistinen ja Touko "jokkepappa" Eräjärvi. Matka alkoi lutakon Siwan pihasta perjantai iltana klo 20;10 ja tarkoitus oli painella yötä myöten kohti Ivalon kauniita maisemia ja pohjoisen mahtavaa ruskaa. Matkalla ei oikeastaan ollut mitään mistä kannattaisi kertoa muutakuin se että auton mittari näytti rovaniemen kohdalla -2 ja oikeastaan siitä Ivaloon asti oli pakkasta, kuitenkin audin kesägummit hoiti hommansa ja kuljetti meidän turvallisesti perille.

Saavuimme Ivalon sykkeeseen klo 05;47 ja päräytimme kaupan pihaan miettimään mitä tekisimme? Kauppakin kun aukesi vasta klo 07;00........... tai siis piti aueta! Ivalon S-marketti oli jossain vaiheessa kertomatta meille vaihtaneet jokapäiväisen aukeamis aikansa vasta klo 08;00!!!! No siinähän sitä sitten mietittiin ja päätettiin lähteä hotelliin aamupalalle ja kuluttamaan aikaamme.

Aamupalat syötyä rauhassa kello hipoi jo seittämää joten päätimme vaihtaa st:lle mutta kuitenkin ajattelimme että käydään nyt kattomassa olisko joku paikka auki. Näin ollen siellä isolla kirkolla ajellessa huomattiin että Ivalon Siwa on auki! no huh huh, häkäpäällä kauppaan ja ostoksille että päästään mökkiä lämmittämään ja ennen kaikkea kalastamaan! Ostokset tehtyä paineltiin venerantaan ja päräytettiin mökille.

Mökille päästyä laitettiin tulet kaminaan ja muut aloittelivat päiväunia ja minä kun nukuin Saariselältä Ivaloon asti niin eihän sitä enään malttanut ruveta korisemaan vaan aloitin sitomaan perhoja, tarkoituksena lähteä harri jahtiin! 

Maija ja Touko kun oli herännyt päätettiin painella pikapuolin ongelle, ehkä enemmänkin uistelemaan mutta samalla käytäisiin kolistelemassa vähän alajuoksuja ja koskisuvantoja josko sieltä harria löytyisi. Tässä vaiheessa voin oikeastaan kertoa että alajuoksu roplaukset eivät tuottaneet oikeastaan minään päivänä mitään ihmeellistä, muutamia harreja joista isoin taisi "jokkepapan" mittanauhan venyyttää huikeeseen 45cm! vaikka aurinko paistoi ja keli oli hieno ja muutenkin kaikki taivaan "merkit" kohdallaan, sillä sateenkaarikin osui kosken alajuoksulle, eli silloinhan siellä olisi pitänyt tarinoiden mukaan olla joko aarre tai jotain muuta hienoa, kuten vaikka joku 7kg harjus tai 15kg lohi, vaan eipä ollut.......liekkö tuokin tarina siis valhe? vanhemmat vaan pienenä halunnut nähdä miten hölmönä lapset sitä jahtaa vaikka kiinni ei saa......

Kuitenkin päätimme koskien koluamisten jälkeen juopotella kahvit ja lähteä moottorionkimiesten hommiin................

Päivä alkoikin taittua illaksi ja niinkuin monet tietävät pohjoisessa syksyllä se pimeys tulee äkkiä. Uistelimme parisen tuntia ja minä luotin niinkuin aina tähän rapalan muikkuun joka antoikin yhden n.35cm järvitaimenen, nauroimme hetken kun sanoin että näin pieni, että eipähän myö näitä "istareita" oteta...

Kala siis sai vapautensa ja päätimme vielä heittää parit lenkit jonka jälkeen olisi päivällisiltapalan aika, viimeistä lenkkiä heittäessä sai Maijakin tälläisen "istarin" joka myös sai vapautensa. Mökille päästyä menin laittamaan takkaan tulet ja keittämään pannukarkeat, Maija kävi patojen ääreen ja Touko män lämmittämään saunaa, syötyämme hyvin ja saunottua lämpimästi oli aika vetää pää tyynyyt tietäen että unta tuskin tarvitsee kauaa odotella, olihan sitä valvottu jo reilu 40h, poislukien se 30km autotorkku.... 

Pääni tyynyyn painaessa mietin että olisipa huomisen luvatun sateen tilalla yhtä komia päivä kuin tämä, aurinkoa, peilityyntä vettenpintaa ja lämmintä reilut +6 ja sitten lähtikin jo taju...

Written By; Atte Valkama